Tehtävässä kaksi opettaja kysyy mielipidettäni
verkkokaupan merkityksestä pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle. Vastaus on,
että minulla ei ole mielipidettä verkkokaupan merkityksestä pk-yrityksille ja
elinkeinoelämälle. Voin kuitenkin arvailla mihin suuntaan hommat etenevät ja
miten verkkokauppa vaikuttaa matkailualan yritysten liiketoimintaan. Palataan
siihen blogipostauksen myöhemmässä vaiheessa.
Jos opettaja olisi kysynyt, että mikä on verkkokaupan
merkitys pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle, olisi ainakin siteerannut
tilastokeskuksen
tutkimusta. Tilastokeskuksen mukaan verkkokaupan asiakkaiden määrä Suomessa kasvaa
edelleen nopeasti – vuoden aikana kaksi kolmasosaa väestöstä on ostanut jotain
netistä. Suosituimpia verkosta ostettuja tuotteita ovat majoituspalvelut,
matkaliput ja muut matkailuun liittyvät palvelut. Tämä on mielestäni
luonnollista, koska ostettavaa tuotetta ei kuitenkaan voi hypistellä tai
kokeilla ennen ostoa. Netti tuo selkeää lisä-arvoa, kun ostoksen voi tehdä kotoa
ja vertailu on helppoa.
Verkkokaupan kokonaisarvoksi Suomessa on arvioitu
samaisen tutkimuksen mukaan 7,1 miljardia euroa, joka on yksityisestä
kokonaiskulutuksesta noin 7 %. Eli verkkokaupan merkitys pk-yrityksille ja
elinkeinoelämälle on erittäin merkittävä – ja matkailualalle vielä
korostetusti. 60 % verkko-ostoista kuluu palveluihin ja 40 % tavaraostoihin.
Eli verkko-ostaminen korostuu palveluissa – joskin esim. kenkien ja vaatteiden
ostaminen netistä on kasvanut.
Euroopassa verkkokaupan osuus vähittäiskaupasta on
Euroopan komission mukaan 3,4 %.
Kaupankäyntiprosessin
muutos verkkokaupan myötä
Kaupankäyntiprosessit muuttuu ja on jo muuttunut
merkittävästi verkkokaupan yleistymisen johdosta. Näitä muutoksia asiakkaan
kannalta ovat mm.
-
Vertailun helpottuminen – ominaisuuksien ja
hinnan
-
Suosittelun (ja haukkumisen) helppous – vain
hyvät tuotteet pärjäävät verkkokaupassa
-
Päätöksenteon helppous ja lyhytjänteisyys –
ostopäätöksen voi tehdä koska tahansa kotisohvalta.
Muutoksia yrittäjän kannalta ovat:
-
Tuote käy kaupaksi kellon ympäri
-
Henkilöresurssia ei ole kiinnitetty
palvelutiskin taakse
-
Tuotteita on helppo nostaa esille, tuotteistaa,
hinnoitella, paketoida, jne. Varaston esilletuonti on siis joustavaa.
Voittajat ja
häviäjät
Onko tässä prosessissa sitten voittajia ja häviäjiä?
Mielestäni häviäjiä ei ole. Kysymys on sama kuin kysyisi kuka oli häviäjä
tietokoneiden yleistyessä. Varmasti kirjoituskoneiden valmistajat ja
arkistotädit olivat aikoinaan häviäjiä tässä muutoksessa, mutta todellisuudessa
yhteiskunnan kaikki sektorit ovat hyötyneet tietokoneista. Samalla tavalla
verkkokaupan yleistyminen on ainoastaan positiivinen asia. No, opettajan
mieliksi voin listata muutaman lyhyen aikavälin häviäjän:
-
Liian korkeaa hintaa tuotteistaan pyytävät
-
Alueellisen kilpailun vähäisyydestä hyötyvät
-
Heikkolaatuisia tuotteita myyvät
-
Ne yritykset jotka eivät kuulu ns. digiratiin
(katso tehtävä 1)
Euroopan Komissio kertoo verkkokauppaan
liittyvässä lehdistötiedotteessaan (2012) seuraavaa: ”Alhaisemmista hinnoista ja tuotteiden ja
palvelujen suuremmasta valikoimasta koituvan hyödyn arvioidaan olevan 11,7
miljardia euroa, mikä vastaa 0,12:ta prosenttia EU:n BKT:stä. Jos sähköisen kaupan osuus olisi 15
prosenttia vähittäiskaupasta (nyt edellä mainittu 3,4% - toim. huom.) ja jos
sisämarkkinoiden esteitä ei enää olisi, kuluttajille koituva hyöty voisi olla
jopa 204 miljardia euroa eli 1,7 prosenttia EU:n BKT:sta.”
Eli voidaan sanoa, että ainakin kuluttaja
on merkittävä hyötyjä tässä prosessissa.
Verkkokaupan
kasvun esteet
Verkkokaupan yleistymisen hitauteen vaikuttaa muutamia
seikkoja:
-
Asiakakkaat eivät välttämättä luota
verkkokauppaan ja siihen, että ostettu tuote saadaan
-
Maksamiseen verkon yli ei luoteta
-
Asiakkaat eivät uskalla luovuttaa
henkilötietojaan, eli tietosuojaan ei luoteta
-
Asiakkaat haluavat koskea ja kokeilla tuotteita
ennen ostamista
-
Tuotteen palauttaminen on epävarmaa ja
vaivalloista
-
Nuoret käyttävät verkkokauppoja selkeästi
enemmän kuin vanhat – suuri muutos tapahtuu ehkä vasta kun vanhemmat ikäluokat
poistuvat näyttämöltä
-
Rikollisuutta ja huijauksia pelätään
-
Kansainväliset kuluttajansuojalait, tullit,
rahansiirrot, ym rajojen ylittävästä kaupasta aiheutuvat haitat
-
Tietoverkkojen puutteellisuus ja hitaus
-
Ylipäätään verkkokaupan uutuus – ihmiset eivät
yksinkertaisesti ole tottunut vielä käyttämään verkkokauppaa. Tämä muuttuu
varmasti ajan kanssa.
-
Yrittäjien osaamattomuus ja palveluntarjoajien
heikkous
Verkkokaupan asema
Suomessa
AFP:n mukaan maailmanlaajuinen verkkokauppa ylitti tuhannen miljardin rajan vuonna 2012. Kasvua
tapahtui 21 prosenttia ja vuodelle 2013 on odotettavissa toinen mokoma.
Rahallisesti suurimmat verkkokaupan käyttäjät ovat järjestyksessä USA, Japani,
Iso-Britannia ja Kiina. Suurin kasvu tapahtuu luonnollisesti Aasiassa. eMarketerin
mukaan Länsi-Euroopan osuus globaalista verkkokaupasta on noin 27 % ja osuus
laskee tulevina vuosina, lähinnä Aasian kasvaessa voimakkaasti.
Miten Suomi vertautuu verkkokaupan käyttämisessä
suhteessa Eurooppaan, USA:han ja Japaniin?
eMarketerin mukaan keskimääräisen kuluttajan käyttämä rahasumma
verkkokauppaan yhden vuoden aikana on Suomessa (vuonna 2012) 1592 dollaria,
Länsi-Euroopassa 1738 dollaria, USA:ssa 2293 dollaria ja Japanissa 1743
dollaria. Kiinassa summa on 501 dollaria, Saksassa 1141 dollaria ja Ruotsissa
1465 dollaria. Selkeästi ykköspaikalla ovat UK ja Australia, kummallakin noin
3500 dollaria.
Miten lukuja tulisi tulkita? Verkkokaupassa kulutettu
summa lienee suhteessa ainakin käytössä olevaan varallisuuteen ja yhteiskunnan
digitalisoitumiseen. UK:n (35000$), Australian (39000$) ja Suomen (38000$)
BKT:eet ovat verrattain lähellä toisiaan (IMF – Wikipedia), mutta UK:n ja Australian verkko-ostosten määrä on selkeästi korkeampi. Näin
ollen voidaan todeta, että Suomessa käytetään verkkokauppaa melko vähän
maailman kärkeen verrattuna. USA:n (48000$) BKT on selkeästi korkeampi kuin
Suomen, mutta verkko-ostoksia tehdään vain jonkin verran enemmän. USA kuitenkin
mielletään verkkoasioissa edelläkävijämaana ja näin ollen voidaan todeta, että
ei Suomi pahasti laahaa perässä. Japaniin (34000$) verrattuna olemme
käytännössä samalla viivalla.
Kaikissa maissa on mainitun eMarketerin tutkimuksen mukaan
odotettavissa maltillista kasvua käyttäjien määrässä, joten siinä mielessä
Suomi ei eroa verrokkimaista kovin paljoa. Jos tätä nyt kuitenkin peilataan
EU:n asettamiin tavoitteisiin verkkokaupan kasvusta, voidaan toivoa, että Suomi
nousee kohisten tilastoissa ja ottaa edelläkävijä aseman. Paino sanalla toivoaJ
Tämä nyt oli tällainen tutkimus. Ehkä joku toinen antaa
toisen tuloksenJ
Lähteitä
Sosiaalisen median suosio vei verkkokaupan kasvuun? -
Teemu Ylikoski
EU:n talous ja työllisyys kasvuun verkkokaupankaksinkertaistamisella vuoteen 2015 mennessä - Euroopan komission
lehdistötiedote
Verkkokauppa - Tilastokeskus
BKT per capita – IMF/Wikipedia
Hyvä artikkeli. Noihin tilastotietoihin palaan vielä, koska ne hiukan vääristävät matkailun pk-yritysten osalta tilannetta verkkokaupan suhteen.
VastaaPoistaMatkailupalveluyritysten tulokset tulevat suurilta osin kuljetusyhtiöiden ja hotelliketjujen tiedoista. Meidän p ja pk-yritysten tunnuslukuja verkkokaupan osalta ei ole olemassa emmekä tiedä mikä on tilastollisesti tällä hetkellä tilanne suomessa. Harmillista, koska olisi äärimmäisen mielenkiintoista asettaa lähtötaso ja tavoitetaso sekä peilata verkkokaupan onnistumisia muuhun pk-yritysten teollisuuteen.
Jaa, että opettajan mieliksi kirjoitit. Noh ehkäpä tästä aihealueesta jäi kuitenkin jyvä itämään ja verkkokaupan osalta myös kiinnostus kasvoi :-)