sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Opintojakso 2 - tehtävä 3

Hei rakkaat lukijani

Ihan ensi alkuun pahoittelen tämänkertaisen blogipostaukseni pituutta. Se on pitkä, mutta tästä saa syyttää opettajaa – näitä asioita kun ei voi köykäisesti käsitelläJ

Valmismatkalaki

Yritys joka paketoi matkoja – eli yhdistää majoituksen, kuljetuksen tai muun palvelun kuten ohjelmapalvelun, kuuluu valmismatkalain piiriin. Matkan tulee kestää yli vuorokauden tai sisältää yöpyminen. Näin ollen päiväretki ei ole valmismatkalain piirissä. Myöskään satunnainen matkan paketointi ei kuulu lain piiriin. Kyseisen yrityksen pitää rekisteröityä valmismatkaliikkeen harjoittajaksi kuluttajavirastoon. Myös yritys joka välittää paketoituja matkoja kuuluu valmismatkalain piiriin.

Yksi keskeisimpiä asioita laissa on vakuus. Matkanjärjestäjän on asetettava maksukyvyttömyytensä varalta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sen hyväksymä vakuus sen varalta, että esim. asiakkaalle pitää järjestää uusi lento, majoitus tai palauttaa rahaa.

Valmismatkalakiin kuuluu mm. seuraavanlaisia asioita
  • Markkinoinnin paikkansapitävyys
  • Matkan peruuntuminen ja hinnanmuutokset
  • Matkustajan oikeus peruuttaa matka
  • Matkanjärjestäjän avustamisvelvollisuus esim. sairastapauksen yhteydessä
  • Vahingonkorvaus
Ja nyt kaikki tytöt ja pojat; tarkkana kuin porkkana! Toisin kuin nopeasti googlettelemalla saattaisi asiasta saada käsityksen, dynaaminen paketointi ei kuulu valmismatkalain piiriin:

”Edellä 1 momentissa tarkoitettua yhdistelmää pidetään etukäteen järjestettynä, jos elinkeinonharjoittaja suunnittelee ja kokoaa yhdistelmän ennen sopimuksen tekemistä tai sopimusta tehtäessä joko omasta aloitteestaan taikka matkustajan tai matkustajaryhmän aloitteesta heidän toivomustensa mukaisesti. Yhdistelmää ei pidetä etukäteen järjestettynä, jos matkustaja tai matkustajaryhmä itse suunnittelee ja kokoaa yhdistelmän erikseen saatavilla olevista osista. Tällaista yhdistelmää ei pidetä valmismatkana, vaikka yhdistelmän kokoamisessa käytetään hyväksi elinkeinonharjoittajan esittelemiä vaihtoehtoja tai tarjoamia varausjärjestelmiä.”Ote valmismatkalaista

Kuluttajasuojalaki

Tässä suora lainaus Laki24 sivuilta: Kuluttajansuojalaki on keskeinen tavallista ihmistä koskeva laki. Kuluttajansuoja tulee usein esille esim. koti- ja postimyynnin tilanteissa. Se käsittää kuitenkin kaiken kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen kaupankäynnin. Kuluttajaoikeus pitää sisällään siten mm. kiinteistönvälityksen, kuluttajan kaupan, kulutusluotot, tuoteturvallisuuden, taloelementtien kaupat ja valmismatkat.”

Laki on pitkä kuin nälkävuosi, mutta perusasiat pitää olla yrittäjällä tiedossa. Laki on lähtökohtaisesti ja nimensä mukaisesti kuluttajan suojaksi. Laki näkeekin kuluttajan heikompana osapuolena yrittäjään nähden.  Näin ollen yrittäjällä on useimmissa tapauksissa velvollisuus toimia tietyllä tavalla ja riitatapauksissa todistamistaakka on yrittäjällä. Laki mm. säätelee sopimusehtoja niin, että vaikka yrittäjä ja asiakas olisivat tehneet sopimuksen, eivät lain vastaiset sopimusehdot ole päteviä. Hmm… Tämä nyt kuulostaa itsestäänselvyydeltä. Tätä kuitenkin tarkoittaa kuluttajansuojalain pakottavuus, eli kuluttajansuojalaki on pakottava lain säännös.

Tietosuoja verkkokaupassa

Kuningas Wikipedia määrittelee tietosuojan: "Tietosuoja on ihmisten yksityisyyden kunnioittamista ja suojelemista oikeudellisia säännöksiä noudattavien periaattein ja toimintakäytännöin."

Henkilötietolaissa on määritelty henkilön oikeudet liittyen tietosuojaan. Nämä oikeudet ovat:

- tiedonsaantioikeus, eli oikeus saada tietää mitä tietoja verkkokauppa kerää, kuka tietoja käsittelee, mitä varten ja miten tiedot on suojattu.
- tarkastusoikeus, eli oikeus saada tietää mitä tietoja verkkokauppa on henkilöstä kerännyt
- oikeus saada tiedot korjatuksi, eli oikeus saada korjata rekisterissä olevat virheelliset tiedot
- kielto-oikeus, eli oikeus kieltää tietojen käyttö markkinointiin, etämyyntiin, suoramainontaan sekä tutkimuksiin

Kaikki tiedot tietosuojasta tulee löytyä verkkokaupan rekisteriselosteesta. Sivuilla pitää olla myös tieto evästeiden käytöstä, jotka ovat verkkokaupan toiminnan kannalta usein välttämättömiä.

Tässäpä vielä ote henkilötietolaista (32 § ): ” Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä, muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä taikka muulta laittomalta käsittelyltä. Toimenpiteiden toteuttamisessa on otettava huomioon käytettävissä olevat tekniset mahdollisuudet, toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset, käsiteltävien tietojen laatu, määrä ja ikä sekä käsittelyn merkitys yksityisyyden suojan kannalta”

Tässä vielä oiva tietosuojan ja tietoturvan ”tee se itse” tarkistuslista.

Etämyyntisäännökset

Ote Kuluttajaviraston sivuilta:

”Etämyynti on kaupankäyntiä, jossa ostaja ja myyjä eivät ole samanaikaisesti läsnä. Kauppa ja sitä edeltävä markkinointi tapahtuu kokonaan sähköpostilla, puhelimella tai muilla viestintävälineillä. Tyypillistä etämyyntiä ovat puhelinmyynti, postimyynti ja verkkokauppa.

Etämyynnissä on poikkeussääntöjä normaaliin kaupankäyntiin nähden, esimerkiksi valtaosaa tuotteista koskee kaupan peruuttamisoikeus. Kaikilla etämyyntituotteilla ei ole peruutusoikeutta ja peruutusoikeus vaihtelee maittain, joten sopimusehdot kannattaa aina lukea tarkkaan."

Näitä säännöksiä ovat:

-          kuluttajan oikeus saada vahvistus tehdystä tilauksesta
-          Toimituksenviivästymiseen liittyvät säännökset ja kuluttajan oikeudet
-          Peruuttamisoikeus (johon sisältyy myös esim. majoitukseen ja vapaa-ajan palveluihin liittyviä ehtoja)
-          Peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyvät käytännöt

Muotovapaus

Nettilaki –sivuston mukaan muotovapaus on seuraavaa: ”Suomessa vallitsee pääsääntöisesti muotovapaus sopimusten osalta. Tämä tarkoittaa, että sopimukset ovat sitovia riippumatta siitä, onko ne tehty kirjallisesti vai suullisesti.”

Kun etämyyntiä tehdessä ei voida tehdä kirjallista sopimusta allekirjoituksineen, sovelletaan tätä edellä mainittua muotovapautta.

”Oikeustoimilain mukaisesti sopimus katsotaan syntyneeksi, kun sopimuksen tekemistä koskevaan tarjoukseen on saatu hyväksyvä vastaus. Tehdyn tarjouksen tulee olla täsmällinen ja yksilöity, jonka vastaanottaja voi yksiselitteisesti hyväksyä tai hylätä.” (elearn)

Sähköisessä maailmassa jää helposti todennettava jälki sopimuksesta – sähköposti, maksettu kauppasumma tai klikki varauslomakkeessa. Näin ollen sopimus on helpohkoa todentaa, mikäli sopimuksesta syntyy ristiriitatilanne asiakkaan ja toimittajan välillä.

Lähteet:
Valmismatkalaki Finlex
Muotovapaus Nettilaki
Etämyynti Kuluttajavirasto

 

Opintojakso 2 - tehtävä 2

No hei sun heiluvilles!

Tehtävässä kaksi opettaja kysyy mielipidettäni verkkokaupan merkityksestä pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle. Vastaus on, että minulla ei ole mielipidettä verkkokaupan merkityksestä pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle. Voin kuitenkin arvailla mihin suuntaan hommat etenevät ja miten verkkokauppa vaikuttaa matkailualan yritysten liiketoimintaan. Palataan siihen blogipostauksen myöhemmässä vaiheessa.

Jos opettaja olisi kysynyt, että mikä on verkkokaupan merkitys pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle, olisi ainakin siteerannut tilastokeskuksen tutkimusta. Tilastokeskuksen mukaan verkkokaupan asiakkaiden määrä Suomessa kasvaa edelleen nopeasti – vuoden aikana kaksi kolmasosaa väestöstä on ostanut jotain netistä. Suosituimpia verkosta ostettuja tuotteita ovat majoituspalvelut, matkaliput ja muut matkailuun liittyvät palvelut. Tämä on mielestäni luonnollista, koska ostettavaa tuotetta ei kuitenkaan voi hypistellä tai kokeilla ennen ostoa. Netti tuo selkeää lisä-arvoa, kun ostoksen voi tehdä kotoa ja vertailu on helppoa.

Verkkokaupan kokonaisarvoksi Suomessa on arvioitu samaisen tutkimuksen mukaan 7,1 miljardia euroa, joka on yksityisestä kokonaiskulutuksesta noin 7 %. Eli verkkokaupan merkitys pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle on erittäin merkittävä – ja matkailualalle vielä korostetusti. 60 % verkko-ostoista kuluu palveluihin ja 40 % tavaraostoihin. Eli verkko-ostaminen korostuu palveluissa – joskin esim. kenkien ja vaatteiden ostaminen netistä on kasvanut.

Euroopassa verkkokaupan osuus vähittäiskaupasta on Euroopan komission mukaan 3,4 %.

Kaupankäyntiprosessin muutos verkkokaupan myötä

Kaupankäyntiprosessit muuttuu ja on jo muuttunut merkittävästi verkkokaupan yleistymisen johdosta. Näitä muutoksia asiakkaan kannalta ovat mm.
-          Vertailun helpottuminen – ominaisuuksien ja hinnan
-          Suosittelun (ja haukkumisen) helppous – vain hyvät tuotteet pärjäävät verkkokaupassa
-          Päätöksenteon helppous ja lyhytjänteisyys – ostopäätöksen voi tehdä koska tahansa kotisohvalta.

Muutoksia yrittäjän kannalta ovat:
-          Tuote käy kaupaksi kellon ympäri
-          Henkilöresurssia ei ole kiinnitetty palvelutiskin taakse
-          Tuotteita on helppo nostaa esille, tuotteistaa, hinnoitella, paketoida, jne. Varaston esilletuonti on siis joustavaa.

Voittajat ja häviäjät

Onko tässä prosessissa sitten voittajia ja häviäjiä? Mielestäni häviäjiä ei ole. Kysymys on sama kuin kysyisi kuka oli häviäjä tietokoneiden yleistyessä. Varmasti kirjoituskoneiden valmistajat ja arkistotädit olivat aikoinaan häviäjiä tässä muutoksessa, mutta todellisuudessa yhteiskunnan kaikki sektorit ovat hyötyneet tietokoneista. Samalla tavalla verkkokaupan yleistyminen on ainoastaan positiivinen asia. No, opettajan mieliksi voin listata muutaman lyhyen aikavälin häviäjän:

-          Liian korkeaa hintaa tuotteistaan pyytävät
-          Alueellisen kilpailun vähäisyydestä hyötyvät
-          Heikkolaatuisia tuotteita myyvät
-          Ne yritykset jotka eivät kuulu ns. digiratiin (katso tehtävä 1)

Euroopan Komissio kertoo verkkokauppaan liittyvässä lehdistötiedotteessaan (2012) seuraavaa: ”Alhaisemmista hinnoista ja tuotteiden ja palvelujen suuremmasta valikoimasta koituvan hyödyn arvioidaan olevan 11,7 miljardia euroa, mikä vastaa 0,12:ta prosenttia EU:n BKT:stä. Jos sähköisen kaupan osuus olisi 15 prosenttia vähittäiskaupasta (nyt edellä mainittu 3,4% - toim. huom.) ja jos sisämarkkinoiden esteitä ei enää olisi, kuluttajille koituva hyöty voisi olla jopa 204 miljardia euroa eli 1,7 prosenttia EU:n BKT:sta.”

Eli voidaan sanoa, että ainakin kuluttaja on merkittävä hyötyjä tässä prosessissa.

Verkkokaupan kasvun esteet

Verkkokaupan yleistymisen hitauteen vaikuttaa muutamia seikkoja:

-          Asiakakkaat eivät välttämättä luota verkkokauppaan ja siihen, että ostettu tuote saadaan
-          Maksamiseen verkon yli ei luoteta
-          Asiakkaat eivät uskalla luovuttaa henkilötietojaan, eli tietosuojaan ei luoteta
-          Asiakkaat haluavat koskea ja kokeilla tuotteita ennen ostamista
-          Tuotteen palauttaminen on epävarmaa ja vaivalloista
-          Nuoret käyttävät verkkokauppoja selkeästi enemmän kuin vanhat – suuri muutos tapahtuu ehkä vasta kun vanhemmat ikäluokat poistuvat näyttämöltä
-          Rikollisuutta ja huijauksia pelätään
-          Kansainväliset kuluttajansuojalait, tullit, rahansiirrot, ym rajojen ylittävästä kaupasta aiheutuvat haitat
-          Tietoverkkojen puutteellisuus ja hitaus
-          Ylipäätään verkkokaupan uutuus – ihmiset eivät yksinkertaisesti ole tottunut vielä käyttämään verkkokauppaa. Tämä muuttuu varmasti ajan kanssa.
-          Yrittäjien osaamattomuus ja palveluntarjoajien heikkous

Verkkokaupan asema Suomessa

AFP:n mukaan maailmanlaajuinen verkkokauppa ylitti tuhannen miljardin rajan vuonna 2012. Kasvua tapahtui 21 prosenttia ja vuodelle 2013 on odotettavissa toinen mokoma. Rahallisesti suurimmat verkkokaupan käyttäjät ovat järjestyksessä USA, Japani, Iso-Britannia ja Kiina. Suurin kasvu tapahtuu luonnollisesti Aasiassa. eMarketerin mukaan Länsi-Euroopan osuus globaalista verkkokaupasta on noin 27 % ja osuus laskee tulevina vuosina, lähinnä Aasian kasvaessa voimakkaasti.

Miten Suomi vertautuu verkkokaupan käyttämisessä suhteessa Eurooppaan, USA:han ja Japaniin?

eMarketerin mukaan keskimääräisen kuluttajan käyttämä rahasumma verkkokauppaan yhden vuoden aikana on Suomessa (vuonna 2012) 1592 dollaria, Länsi-Euroopassa 1738 dollaria, USA:ssa 2293 dollaria ja Japanissa 1743 dollaria. Kiinassa summa on 501 dollaria, Saksassa 1141 dollaria ja Ruotsissa 1465 dollaria. Selkeästi ykköspaikalla ovat UK ja Australia, kummallakin noin 3500 dollaria.

Miten lukuja tulisi tulkita? Verkkokaupassa kulutettu summa lienee suhteessa ainakin käytössä olevaan varallisuuteen ja yhteiskunnan digitalisoitumiseen. UK:n (35000$), Australian (39000$) ja Suomen (38000$) BKT:eet ovat verrattain lähellä toisiaan (IMF – Wikipedia), mutta UK:n ja Australian verkko-ostosten määrä on selkeästi korkeampi. Näin ollen voidaan todeta, että Suomessa käytetään verkkokauppaa melko vähän maailman kärkeen verrattuna. USA:n (48000$) BKT on selkeästi korkeampi kuin Suomen, mutta verkko-ostoksia tehdään vain jonkin verran enemmän. USA kuitenkin mielletään verkkoasioissa edelläkävijämaana ja näin ollen voidaan todeta, että ei Suomi pahasti laahaa perässä. Japaniin (34000$) verrattuna olemme käytännössä samalla viivalla.

Kaikissa maissa on mainitun eMarketerin tutkimuksen mukaan odotettavissa maltillista kasvua käyttäjien määrässä, joten siinä mielessä Suomi ei eroa verrokkimaista kovin paljoa. Jos tätä nyt kuitenkin peilataan EU:n asettamiin tavoitteisiin verkkokaupan kasvusta, voidaan toivoa, että Suomi nousee kohisten tilastoissa ja ottaa edelläkävijä aseman. Paino sanalla toivoaJ

Tämä nyt oli tällainen tutkimus. Ehkä joku toinen antaa toisen tuloksenJ

Lähteitä

Verkkokauppa - Tilastokeskus  
BKT per capita – IMF/Wikipedia

 

 

 

 

Opintojakso 2 - tehtävä 1


 Sähköisen liiketoiminen kytkeminen yrityksen visioon

Capgeminin selvityksessä ”The Digital Advantage – How digital leaders outperform their peers in every industry” tuodaan esille neljä eri kypsyysastetta yrityksen digitaalisessa toiminnassa.

Digitaaliset aloittelijat ovat sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole tietoisia digitaalisista mahdollisuuksista tai eivät edistä asiaa suunnitelmallisesti.

Digitaaliset muodin perässä kulkijat ottavat erilaisia digitaalisia työkaluja aktiivisesti käyttöönsä, mutta eivät tee sitä kovin suunnitelmallisesti. Yritys saattaa kuvitella olevansa tehokas digitaalisten työkalujen hyödyntäjä, mutta käytännössä tuhlaa resursseja.

Digitaaliset konservatiivit tekevät tarkkoja suunnitelmia ja haluavat käyttää resurssinsa tehokkaasti ja turvallisesti. Tästä voi seurata kuitenkin hyvien mahdollisuuksien menettäminen.

Digirati, eli digitaalisen maailman hyvin hallitsevilla on selkeä visio, hyvä johtaminen ja kyky hyödyntää uusinta teknologiaa.

Luonnollisesti yrityksen pitäisi olla viimeisessä ryhmässä, eli siinä ryhmässä joka ymmärtää digitaalisen maailmaan mahdollisuudet sekä johtaa tätä jatkuvaa muutosta tehokkaasti. Sähköisen liiketoiminnan strateginen suunnittelu vaatii siis tietämystä (koko ajan muuttuvista) mahdollisuuksista sekä tehokasta johtamista, jotta näistä mahdollisuuksista saadaan kilpailuetua suhteessa muihin. Miten sitten yrityksen visio, eli liiketoiminnalliset tavoitteet liittyvät tähän? Itse teknologia ei saa koskaan olla itseisarvo, vaan työkalu visioon pääsemiseksi - samalla tavalla kuin henkilöstöpolitiikka tai tehokas tutkimus.

Eli vastaus kysymykseen, mikä merkitys yrityksen visiolla on sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa, on että visio on visio ja sähköisen liiketoiminnan strategia on yksi työkalu visioon pääsemiseksi.

E-strategia ja e-strategian sisältö

Jotta yritys olisi tässä digirati kategoriassa, tarvitaan e-strategia. Strategia on työkalu joka kertoo sen polun jota noudattamalla päästään haluttuun lopputulokseen – tässä tapauksessa digitaalisten mahdollisuuksien maksimaaliseen hyödyntämiseen ja siten maksimaalisen tehokkuuden ja kilpailuedun saavuttamiseen.

Samainen Capgeminin selvitys listaa neljä oleellista käytäntöä, joiden avulla haluttuun e-strategian lopputulokseen päästään.

1.       Vision muokkaus
Yrityksen tulee ymmärtää mitä se tekee. Ranskan Keltaiset Sivut tekivät ennen paksua kirjaa – nykyään se yhdistää pieniä yrityksiä ja asiakkaita. Eli fokus välineestä (kirja) siirrettiin välineen tuomaan lisä-arvoon (yritysten ja asiakkaiden yhdistäminen).
 
2.       Sähköisen liiketoiminnan johtaminen
Yrityksellä pitää olla selkeä sähköisen liiketoiminnan johtaminen ja vastuutaho.

3.       Osallistaminen
Kaikkien yrityksessä pitää ymmärtää visio ja olla sen takana. Muutos ja uusien sähköisten toimintatapojen käyttöönotto voi olla haasteellista jos henkilöstö ei ymmärrä miksi näin toimitaan.

4.       Digitaalisuuden ja liiketoiminnan yhteys
Nämä kaksi asiaa pitää toimia saumattomasti yhteen. Kuten todettu – digitaalisuus ei ole irrallinen kokonaisuus vaan työkalu liiketoiminnan tavoitteisiin pääsemiseksi.

Summa summarum

E-strategian tulee siis vähintäänkin sisältää seuraavat asiat:

-          Visio – mitä yritys tekee ja mihin se haluaa päästä
-          Vastuutahot ja tehokkaan johtamisen
-          Kaikkien toimijoiden osallistamisen
-          Selkeän kytkennän liiketoimintaan

Strategiassahan on perinteisesti:

-          Nykytila (esim SWOT analyysia hyödyntäen)
-          Tavoite
-          Toimenpiteet
-          Mittarit
-          Seuraavat askeleet

Digitaalinen maailma muuttuu jatkuvasti ja sen takia kovin staattinen strategia ei ole oikea tie – siksi strategiaa tehdessä tulisi hyödyntää Capgeminin selvityksessä esille nostettuja seikkoja. Sähköinen liiketoiminta ei ole irrallinen osa yrityksen ”oikeasta” strategiasta, vaan kaikessa mukana oleva, vähän niin kuin henkilöstö.

Loppukaneetti

Jos nyt vielä loppuun oma pohdinta. E-strategia sanana viittaa siihen, että digitaalisuus ja sähköinen liiketoiminta vaativat oman strategian. Eli siinä nimenomaan irrotetaan ”E” yrityksen ”oikeasta” strategista. Näkisin, että digitaalisuus on täysin oleellinen osa minkä tahansa yrityksen liiketoimintaa. Noinkohan nyt kaksi-vuotias diginatiivi poikani miettii e-strategiaa irrallisena osana yrityksen liiketoiminnasta kasvettuaan isoksi? Se on vähän kuin rakennusfirma tekisi irrallisen työkalustrategian.
 
Kommentit ovat toki tervetulleita!
Google Analytics Alternative