Kaikki puhuvat (no okei, ei ihan kaikki) GTA V:sta. Peli joka teki miljardin ensimmäisenä myyntipäivänään ja jonka takia ihmisiä on puukotettu kadulle. Tai näin ainakin kahvihuoneessa kerrottiin. Googlailin hiukan ja yksi mielenkiintoinen product placement kyseisessä pelissä on deittipalvelu joka on profiloitunut seksikumppanin löytämiseen netissä. Sopinee melko täydellisesti kyseisen pelin henkeen – eli autoja, ammuskeluja ja seksiä sisältävään amerikkalaiseen mielikuvitusmaailmaan.
Kaikki pelaa – paitsi minä
Peliala on jo isompi bisnes kuin elokuvat. Tässä ei ole mitään uutta ja tietenkin myös markkinointi peleissä on yleistynyt merkittävästi. Tämän kertaisessa kotitehtävässä oli tehtävänä tutkailla markkinointia peleissä – ja nimenomaan sellaisissa peleissä joita itse pelaa. Ongelma onkin, että en pelaa tietokoneella tai konsoleilla mitään pelejä. Korkeintaan joskus harvoin nettipokeria, joten aloitin siis sieltä.
Paf.fi on joskus aikoinaan valikoitunut sivukseni, kun ruotsinlaivalla annettiin ohikulkijoille ilmaista pelirahaa. Kirjauduin sisälle pitkästä aikaa ja seurailin tilannetta. Mitään markkinointia en kuitenkaan kohdannut – paitsi tietysti Pafin omaa markkinointia.
Free online games
Siirryin Googlen avulla erilaisille pelisivustoille (free online games) ja mainokset räjähtivät silmilleni. Banneria ja väriä oli niin paljon, että oikeastaan koko homma muuttui hälyksi. Itse pelin löytäminen kaikkien ikkunoiden ja bannereiden seasta oli vaikeaa. Ajattelin, että tuotesijoittelua saattaisi löytyä helpoiten vaatemuotiin liittyvistä peleistä. Nuorille suunnattuja muotipelejä löytyikin varmaan satoja. Kokeilin niistä muutamia, mutta en löytänyt tuotesijoittelua, mikä on sinänsä ihme, koska siinä jos missä olisi mahdollisuus iskeä. Useassa pelissä pelin hahmolle saattoi ostaa vaatteita ja pukea niitä päälle. Tässä olisi (ja varmaan joku sen onkin jo tehnyt) loistava mahdollisuus. Tietenkin on mahdollista, että viranomaiset ovat tämän kieltäneet – onhan useimmiten kyseessä nuorille suunnattu markkinointi.
Advergames
Entäpä sitten sellaiset keissit, joissa peli itsessään on markkinointia. Eli jokin taho, vaikkapa Nike, olisi tehnyt pelin jossa juostaan ja pelataan koripalloa kokonaan Niken maailmassa. Näitä pelejä kutsutaan nimellä advergame. Netistä löytyy nopeasti yrityksiä jotka tekevät räätälöityjä pelejä yrityksille – vaikkapa Burger Kingille tai Legolle.
Entäpä mihin kategoriaan tippuu Googlen hakusivun logon peli? Eli logoa klikkaamalla aukesi eräänä kauniina perjantaipäivänä pinjata –aiheinen peli (sopii hyvin perjantaille kun jengi on jo henkisesti viettämässä viikonloppua). Peli oli hyvin yksinkertainen ja se toimi pienessä ikkunassa siinä kohtaa jossa normaalisti on Googlen logo. Tämä suhteellisen hauska peli oli oikeastaan vähän koukuttava. Entä mitä lisä-arvoa tämä tuotti asiakkaalle ja toisaalta Googlelle? Eipä merkittävää kummalekaan – ehkäpä mielikuvani Googlesta on hiukan sympaattisempi tämän jälkeen. Ja sillä on tietysti pidemmällä aikavälillä arvoa.
Perus lainalaisuudet
Eipä tuo peleissä mainostaminen merkittävästi eroa muusta markkinoinnista. Se avaa lisää mahdollisuuksia, vaikkapa juuri räätälöityjen pelien avulla. Oleellista kuitenkin on, että asiakas haluaa kuluttaa aikaa niiden parissa. Ja se tarkoittaa sitä, että sisällön pitää olla laadukasta, jotta asiakas viitsii sen parissa viihtyä.
Ps. Ei kuvia tällä kertaa.
Tässä blogissa käsitellään matkailun sähköistä liiketoimintaa osana Jukka Punamäen vastaavia opintoja.
lauantai 28. syyskuuta 2013
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Mistä tahansa elämys verkossa?
Ihmiset kuluttavat tietokoneen äärellä yhä enemmän aikaa.
Voiko tietokone ja internet kuitenkaan koskaan tarjota vastaavia elämyksiä kuin
”oikea elämä”.
Kuva: Tarssanen, S. (toim). 2009. Elämystuottajan käsikirja. 6.painos. LEO Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus. Rovaniemi.
Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus, eli LEO, on
julkaissut elämystuottajan käsikirjan. Kirjassa esitellään elämyskolmio jonka avulla
tuotteesta voidaan tehdä elämystuote, mikäli kaikki kolmion elementit otetaan
huomioon.
Kuva: Tarssanen, S. (toim). 2009. Elämystuottajan käsikirja. 6.painos. LEO Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus. Rovaniemi.
Tämän kertainen blogikirjoitukseni testaa
kirjoituspöytätyönä tämän teorian. Eli voiko jostain verkossa olevasta - tylsästäkin
- asiasta tehdä elämyksellisen elämyskolmion oppien mukaisesti?
Muutaman minuutin sattumanvaraisen poukkoilun jälkeen
päädyin tähän: Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. En tiedä teistä, mutta omista lähtökohdista katsoen voisin
todeta, että ei ole ensimmäisenä lukulistallani.
Tylsästä oppaasta elämykseksi
Kuvan mukaisesti elämyskolmio sisältää kuusi eri
elämyksen elementtiä näiden ollessa yksilöllisyys, aitous, tarina,
moniaistisuus, kontrasti ja vuorovaikutus. Malli esittää, että todennäköisyys
asiakkaan kokemaan elämykseen kasvaa, jos tuotteeseen sisällyttää kaikki kuusi
elementtiä. Töihin siis.
Yksilöllisyys
Yksilöllisyys synnytetään kustomoinnin avulla.
Esimerkkimme oppaan voisi laittaa pdf:n sijaan suoraan selaimeen ja siellä
muutamien kysymysten avulla muokata sisällön. Esim. ”oletko johtaja, päällikkö
vai esimies. Toimitko julkisella vai yksityisellä sektorilla, tms.
Aitous
Ollakseen aito, oppaan opetusten pitää olla kytköksissä
tosielämään. Ei monimutkaista kapulakieltä todellisuudesta irrallaan olevista
tilanteista, vaan oikeita oppeja oikeasta elämästä.
Tarina
Tarina liittyy
läheisesti tuotteen aitouteen. Oppaan sisältöä voisi viedä eteenpäin esim.
alalla toimivan työntekijän tarinan avulla. Kuvaus siitä miten
verkostotyöskentely edistää esimerkin työntekijän uraa ja samalla koko
työyhteisön hyvinvointia. Ja tähän tietenkin pitäisi sisällyttää draaman kaari
- vaikeuksien kautta voittoon.
Moniaistisuus
Sen sijaan, että opas on passiivinen pdf, voisi sen
sisällöt muokata äänitteiksi, videoiksi, liikkuviksi grafiikoiksi, jne.
Kontrasti
Kontrastilla
tarkoitetaan erilaisuutta asiakkaan näkökulmasta. Kontrastia voitaisiin
tuoda ainakin kahdella tavalla. Tuomalla esimerkkejä sosiaali- ja terveysalan
ulkopuolelta tai vaihtoehtoisesti esittää huonoja esimerkkejä
verkostoitumisesta.
Vuorovaikutus
Vuorovaikutus on netin helpoin palanen. Oppaan sisällöt
voisi helposti sitoa sosiaaliseen mediaan, lisätä linkkejä eri paikkoihin ja
kannustaa vuoropuhelua. Jos opas on vain staattinen pdf, jää rikastuttava ja
mahdollisuuksia luova sosiaalisuus ja vuorovaikutteisuus kokonaan
saavuttamatta.
Vuorovaikutusta voi olla muiden lukijoiden kanssa, mutta
myös itse oppaan kanssa. Tämä vuorovaikutus voitaisiin toteuttaa pelin avulla. Esimerkiksi
opetuksellinen ”tietovisa” tyyppinen peli jossa peli kommentoisi vastauksia ja
toisi lisätietoa pyydetyistä asioista olisi loistava mahdollisuus lisätä
vuorovaikutuksen kokemista. Oppaan ”lukija” muuttuisi passiivisesta
vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi.
Harjoituksen lopputulos
Verkon sisältöjä voi edellä tehdyn testin mukaan muuttaa
elämyksellisemmiksi. Uskon oikeasti, että esimerkkimme opas olisi opettavaisempi,
elämyksellisempi ja jopa henkilökohtaisia muutoskokemuksia tarjoava, jos se
olisi mietitty läpi elämyskolmion oppien mukaisesti.
Picture:NZOne_SkyDiving_10: Michael Napoleon, mnapoleon, |
Mutta pystyykö verkko tuomaan ihmisille samanlaisia
elämyksiä, kuin vaikka laskuvarjohyppy etelänapamantereella suussa shampanjaa
ja kaviaaria?
En usko.
Uskotko sinä?
Kursivoidut kohdat ovat suoria lainauksia Tarssasen
toimittamasta elämystuottajan käsikirjasta.
torstai 29. elokuuta 2013
Elämys verkossa - ennakkotehtävä
Hei blogipostaukseni lukija
Toivottavasti kesäsi oli antoisa eikä liiallisesta auringossa makaamisesta seuraava melanooma päässyt yllättämään.
Tällä kertaa käsitellään elämystä verkossa. Ennakkotehtävänä ennen varsinaista opintojaksoa oli etsiä viisi nettisivustoa tai netissä toimivaa palvelua seuraavilla kriteeteillä:
a) vahvasti teemallisia ja immersiiivisiä (eli tempaavat käyttäjän toiseen, arkitodellisuudesta poikkeavaan todellisuuteen)
b) draamallisia, eli joiden kokeminen on jännittävää
c) räätälöitävissä jokaisen käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin
d) liittyvät johonkin reaalimaaliman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa
Habbo.com, eli Habbohotelli on luonut virtuaalimaailman, joka tempaa käyttäjänsä arkitodellisuudesta poikkeavaan todellisuuteen. Habbossa ei ehkä kuitenkaan ole niin vahvaa teemaa. World of Warcraft tai Second Life ovat toki vahvasti immersiivisiä, ja ainakin World of Warcraft on myös vahvasti teemallinen – sota, eri aikakausi, jne.
World of Warcraft on varmasti myös draamallinen eli jännittävä kokemus. Toisenlaista draamaa tarjoaa online rahapelit, eli esim. pokerisivustot kuten Paf. Draamaa riittää, toisin kuin esim. Fantastec Oy:n tekemässä Polar Heroes pelissä, jossa pyritään yhdistämään matkailumarkkinointi pelaamiseen. Tässähän on nimenomaan pyritty yhdistämään elämys verkossa ja tosimaailmassa. Peli on kuitenkin jäänyt melko heikoksi ja siksi draamallisuus on jäänyt vähemmälle.
Mikä olisi se tuote, jota käytetään samaan aikaan älypuhelimella ja reaalimaailmassa? Ainakin jotkin karttapalvelut ovat sellaisia – esim. foodsightseeingin tarjoama palvelu jossa asiakas seuraa yrityksen tekemään reittiä älypuhelimen avulla ja pääsee maistelemaan ruokaa eri ravintoloissa.
Matkailumarkkinoinnissa laitteen ja oikean maailman yhdistäminen näkyi ainakin Lapin matkailumarkkinointikampanjassa, jossa Ipadillä saattoi katsoa revontulia vaikkapa Lontoossa.
Entäpä räätälöinti liittyen palveluun netissä. Katselin Leijonan Luolaa televisiosta ja siellä kaveri esitteli ideaa jossa asiakas voi netissä suunnitella itselleen fillarin ja tilata sen. Eli asiakas saa lopputuloksena täysin uniikin polkupyörän. Melko nopeasti löysin tällaisen firman googlettamalla.
Loppuun vielä tällainen aihetta hämmentävä kyssäri: ” is social media, after all, but an experience?" (quoutti täältä.)
Eli onko sitten Facebook, Twitter ja Suomi24 elämyksiä verkossa? Miksei.
Täältä tähän.
Toivottavasti kesäsi oli antoisa eikä liiallisesta auringossa makaamisesta seuraava melanooma päässyt yllättämään.
Tällä kertaa käsitellään elämystä verkossa. Ennakkotehtävänä ennen varsinaista opintojaksoa oli etsiä viisi nettisivustoa tai netissä toimivaa palvelua seuraavilla kriteeteillä:
a) vahvasti teemallisia ja immersiiivisiä (eli tempaavat käyttäjän toiseen, arkitodellisuudesta poikkeavaan todellisuuteen)
b) draamallisia, eli joiden kokeminen on jännittävää
c) räätälöitävissä jokaisen käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin
d) liittyvät johonkin reaalimaaliman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa
Habbo.com, eli Habbohotelli on luonut virtuaalimaailman, joka tempaa käyttäjänsä arkitodellisuudesta poikkeavaan todellisuuteen. Habbossa ei ehkä kuitenkaan ole niin vahvaa teemaa. World of Warcraft tai Second Life ovat toki vahvasti immersiivisiä, ja ainakin World of Warcraft on myös vahvasti teemallinen – sota, eri aikakausi, jne.
World of Warcraft on varmasti myös draamallinen eli jännittävä kokemus. Toisenlaista draamaa tarjoaa online rahapelit, eli esim. pokerisivustot kuten Paf. Draamaa riittää, toisin kuin esim. Fantastec Oy:n tekemässä Polar Heroes pelissä, jossa pyritään yhdistämään matkailumarkkinointi pelaamiseen. Tässähän on nimenomaan pyritty yhdistämään elämys verkossa ja tosimaailmassa. Peli on kuitenkin jäänyt melko heikoksi ja siksi draamallisuus on jäänyt vähemmälle.
Mikä olisi se tuote, jota käytetään samaan aikaan älypuhelimella ja reaalimaailmassa? Ainakin jotkin karttapalvelut ovat sellaisia – esim. foodsightseeingin tarjoama palvelu jossa asiakas seuraa yrityksen tekemään reittiä älypuhelimen avulla ja pääsee maistelemaan ruokaa eri ravintoloissa.
Matkailumarkkinoinnissa laitteen ja oikean maailman yhdistäminen näkyi ainakin Lapin matkailumarkkinointikampanjassa, jossa Ipadillä saattoi katsoa revontulia vaikkapa Lontoossa.
Entäpä räätälöinti liittyen palveluun netissä. Katselin Leijonan Luolaa televisiosta ja siellä kaveri esitteli ideaa jossa asiakas voi netissä suunnitella itselleen fillarin ja tilata sen. Eli asiakas saa lopputuloksena täysin uniikin polkupyörän. Melko nopeasti löysin tällaisen firman googlettamalla.
Loppuun vielä tällainen aihetta hämmentävä kyssäri: ” is social media, after all, but an experience?" (quoutti täältä.)
Eli onko sitten Facebook, Twitter ja Suomi24 elämyksiä verkossa? Miksei.
Täältä tähän.
maanantai 17. kesäkuuta 2013
Sosiaalisen median hallintaa - NOT
Jep. Opiskeltuani sosiaalisen median koukeroita alan ehdottoman superhyperhuipun - Ilkka Kauppisen - johdolla, kuvittelin hallitsevani asian vähintäänkin kohtuullisesti. Oliko kyseessä sitten klassinen "kusi nousi huppuun" tapaus vai mikä, mutta minä ja ryhmämme epäonnistuimme surkeasti annetussa tehtävässä.
Tehtävänä oli siis kerätä muutaman viikon aikana yhdelle instagram kuvalle mahdollisimman paljon tykkäyksiä. Kuvan piti liittyä jotenkin matkailuun tai vapaa-aikaan.
Voin siis rehellisesti sanoa, että ryhmämme on ansainnut heikoimman arvosanan tästä kurssista.
Vetäydyn nöyränä nurkkaan.
Tehtävänä oli siis kerätä muutaman viikon aikana yhdelle instagram kuvalle mahdollisimman paljon tykkäyksiä. Kuvan piti liittyä jotenkin matkailuun tai vapaa-aikaan.
- Kokeilimme ihan perus oman profiilin kautta erilaisia kuvia, mutta yksikään kuva ei päässyt kuin muutamaan kymmeneen. Sitten kokeilimme erilaisia erikoisprofiileja - kuten matkailuun, viinaan ja Justin Bieneriin liittyviä. Edelleenkin tulos heikko.
- Kokeilimme myös suosituimpien hashtagien kokoelmia, mutta niistäkään ei ollut apua.
- Kokeilimme myös kasvattaa seuraajien määrää tykkäämällä muista. Tämä kyllä onnistui ihan hyvin, mutta se ei muuttunut tykkäämisiksi kuviin.
- Kokeilimme myös saada apuja Facebookin ja Twitterin kautta. Saimme toki kavereilta jotain tykkäyksiä, mutta niistä ei paljoa iloa ollut ns. isossa kuvassa.
- Kokeilimme erilaisia sisältöjä: imeliä kuvatekstejä, upeita maisemia, tekstejä joissa toivottiin tykkäyksiä, jne jne. Ei tulosta.
- Lisäsimme kuvia myös eri kilpailuihin, mutta siitäkään ei ollut iloa.
Voin siis rehellisesti sanoa, että ryhmämme on ansainnut heikoimman arvosanan tästä kurssista.
Vetäydyn nöyränä nurkkaan.
maanantai 20. toukokuuta 2013
Tuskaa! Hirvittävän kauhean kamalaa tuskaa!
Yritän löytää RSS -lukijan korvaamaan Googlen -RSS lukijan, joka sulkeutuu heinäkuun alussa.
Tavoitteenani on löytää seuraavat kriteerit täyttävä hässäkkä:
- Toimii Internet Explorerilla
- Toimii Windows Phonella
- Toimii online, eli ei tarvii ladata mitään ohjelmaa
- Toimii kivasti myös twitterin ym hässäköiden kanssa
- Ilmainen
Melko pitkän työskentelyn jälkeen totesin yhden asian:
Windows Phone – tai siis kaikki Windows Phonet – pitää heittää seinään. Ja polttaa.
Feed Reader
Feed Reader on nyt valintani, mutta se on kaikkea muuta kuin hyvä. Visuaalisesti kökkö ja puhelimessa joutuu katsomaan todella ärsyttävää mainosta.
Nyt tämä ennakkotehtävä pitää kuitenkin palauttaa, joten tämä on nyt valintani tässä vaiheessa. Pitää jatkaa työstämistä (tai odottaa, että työnantaja vihdoin tajuaa, että WP ei ole ratkaisu).
Apinat
Tässä yhteydessä haluaisin sanoa myös yhden jutun. Yritysten mikrotukihenkilöt vakuuttavat tietotekniseltä taidoiltaan apinoiden tasolla olevat yritysjohtajat siitä, että työntekijät eivät saa tehdä mitään muutoksia omiin tietokoneisiinsa. Eli oli kuinka pieni ohjelman asennus tahansa (tai mikä tahansa päivitys), tarvitaan mikrotukihenkilön apua. Ja kas, jokainen päivitys maksaa 85 eur / tunti – laskutus alkavalta tunnilta. Tietenkin tukea saa vain keskiviikkoisin 9-10:00 välisenä aikana (toivottavasti et ole kokouksessa).
Haasteelliseksi tehtävän tekee myös se, että en oikeastaan ole käyttänyt RSS –lukijaa koskaan aktiivisesti. Haluaisin kyllä sen oppia ja siksi käytinkin melko pitkän tovin asian kräkkäämiseksi. Turhaan.
Rakkaat lukijani – jos keksit ratkaisun, olisin erittäin kiitollinen palautteesta.
Ps. Luin melkoisen monta blogia ja artikkelia, enkä löytänyt järkevää syytä sille, miksi Google Reader ajetaan alas. Ilmeisesti sen takia, että käyttäjät siirtyvät muihin palveluihin kuten Facebookkiin tai Twitteriin. Tämä ei kuitenkaan tunnut järkevältä perusteelta - onhan Google Reader isoin ja kaunein RSS -lukija. Eikö Google haluakaan hallita koko elämäämme?
Tavoitteenani on löytää seuraavat kriteerit täyttävä hässäkkä:
- Toimii Internet Explorerilla
- Toimii Windows Phonella
- Toimii online, eli ei tarvii ladata mitään ohjelmaa
- Toimii kivasti myös twitterin ym hässäköiden kanssa
- Ilmainen
Melko pitkän työskentelyn jälkeen totesin yhden asian:
Windows Phone – tai siis kaikki Windows Phonet – pitää heittää seinään. Ja polttaa.
Feed Reader
Feed Reader on nyt valintani, mutta se on kaikkea muuta kuin hyvä. Visuaalisesti kökkö ja puhelimessa joutuu katsomaan todella ärsyttävää mainosta.
Nyt tämä ennakkotehtävä pitää kuitenkin palauttaa, joten tämä on nyt valintani tässä vaiheessa. Pitää jatkaa työstämistä (tai odottaa, että työnantaja vihdoin tajuaa, että WP ei ole ratkaisu).
Apinat
Tässä yhteydessä haluaisin sanoa myös yhden jutun. Yritysten mikrotukihenkilöt vakuuttavat tietotekniseltä taidoiltaan apinoiden tasolla olevat yritysjohtajat siitä, että työntekijät eivät saa tehdä mitään muutoksia omiin tietokoneisiinsa. Eli oli kuinka pieni ohjelman asennus tahansa (tai mikä tahansa päivitys), tarvitaan mikrotukihenkilön apua. Ja kas, jokainen päivitys maksaa 85 eur / tunti – laskutus alkavalta tunnilta. Tietenkin tukea saa vain keskiviikkoisin 9-10:00 välisenä aikana (toivottavasti et ole kokouksessa).
Haasteelliseksi tehtävän tekee myös se, että en oikeastaan ole käyttänyt RSS –lukijaa koskaan aktiivisesti. Haluaisin kyllä sen oppia ja siksi käytinkin melko pitkän tovin asian kräkkäämiseksi. Turhaan.
Rakkaat lukijani – jos keksit ratkaisun, olisin erittäin kiitollinen palautteesta.
Ps. Luin melkoisen monta blogia ja artikkelia, enkä löytänyt järkevää syytä sille, miksi Google Reader ajetaan alas. Ilmeisesti sen takia, että käyttäjät siirtyvät muihin palveluihin kuten Facebookkiin tai Twitteriin. Tämä ei kuitenkaan tunnut järkevältä perusteelta - onhan Google Reader isoin ja kaunein RSS -lukija. Eikö Google haluakaan hallita koko elämäämme?
sunnuntai 28. huhtikuuta 2013
Opintojakso 2 - tehtävä 3
Hei rakkaat
lukijani
”Etämyynti on kaupankäyntiä, jossa ostaja ja myyjä eivät ole samanaikaisesti läsnä. Kauppa ja sitä edeltävä markkinointi tapahtuu kokonaan sähköpostilla, puhelimella tai muilla viestintävälineillä. Tyypillistä etämyyntiä ovat puhelinmyynti, postimyynti ja verkkokauppa.
Etämyynnissä on poikkeussääntöjä normaaliin kaupankäyntiin nähden, esimerkiksi valtaosaa tuotteista koskee kaupan peruuttamisoikeus. Kaikilla etämyyntituotteilla ei ole peruutusoikeutta ja peruutusoikeus vaihtelee maittain, joten sopimusehdot kannattaa aina lukea tarkkaan."
Sähköisessä maailmassa jää helposti todennettava jälki sopimuksesta – sähköposti, maksettu kauppasumma tai klikki varauslomakkeessa. Näin ollen sopimus on helpohkoa todentaa, mikäli sopimuksesta syntyy ristiriitatilanne asiakkaan ja toimittajan välillä.
Ihan ensi alkuun pahoittelen tämänkertaisen
blogipostaukseni pituutta. Se on pitkä, mutta tästä saa syyttää opettajaa –
näitä asioita kun ei voi köykäisesti käsitelläJ
Valmismatkalaki
Yritys joka paketoi matkoja – eli yhdistää majoituksen,
kuljetuksen tai muun palvelun kuten ohjelmapalvelun, kuuluu valmismatkalain
piiriin. Matkan tulee kestää yli vuorokauden tai sisältää yöpyminen. Näin ollen
päiväretki ei ole valmismatkalain piirissä. Myöskään satunnainen matkan
paketointi ei kuulu lain piiriin. Kyseisen yrityksen pitää rekisteröityä
valmismatkaliikkeen harjoittajaksi kuluttajavirastoon. Myös yritys joka
välittää paketoituja matkoja kuuluu valmismatkalain piiriin.
Yksi keskeisimpiä asioita laissa on vakuus.
Matkanjärjestäjän on asetettava maksukyvyttömyytensä varalta Kilpailu- ja
kuluttajavirastolle sen hyväksymä vakuus sen varalta, että esim. asiakkaalle
pitää järjestää uusi lento, majoitus tai palauttaa rahaa.
Valmismatkalakiin kuuluu mm. seuraavanlaisia asioita
- Markkinoinnin paikkansapitävyys
- Matkan peruuntuminen ja hinnanmuutokset
- Matkustajan oikeus peruuttaa matka
- Matkanjärjestäjän avustamisvelvollisuus esim. sairastapauksen yhteydessä
- Vahingonkorvaus
Ja nyt kaikki tytöt ja pojat; tarkkana kuin porkkana!
Toisin kuin nopeasti googlettelemalla saattaisi asiasta saada käsityksen,
dynaaminen paketointi ei kuulu valmismatkalain piiriin:
”Edellä 1 momentissa tarkoitettua yhdistelmää pidetään
etukäteen järjestettynä, jos elinkeinonharjoittaja suunnittelee ja kokoaa
yhdistelmän ennen sopimuksen tekemistä tai sopimusta tehtäessä joko omasta
aloitteestaan taikka matkustajan tai matkustajaryhmän aloitteesta heidän
toivomustensa mukaisesti. Yhdistelmää ei pidetä etukäteen järjestettynä, jos matkustaja
tai matkustajaryhmä itse suunnittelee ja kokoaa yhdistelmän erikseen saatavilla
olevista osista. Tällaista yhdistelmää ei pidetä valmismatkana, vaikka
yhdistelmän kokoamisessa käytetään hyväksi elinkeinonharjoittajan esittelemiä
vaihtoehtoja tai tarjoamia varausjärjestelmiä.” – Ote valmismatkalaista
Kuluttajasuojalaki
Tässä suora lainaus Laki24
sivuilta: ” Kuluttajansuojalaki on
keskeinen tavallista ihmistä koskeva laki. Kuluttajansuoja tulee usein esille
esim. koti- ja postimyynnin tilanteissa. Se käsittää kuitenkin kaiken
kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen kaupankäynnin. Kuluttajaoikeus
pitää sisällään siten mm. kiinteistönvälityksen, kuluttajan kaupan,
kulutusluotot, tuoteturvallisuuden, taloelementtien kaupat ja valmismatkat.”
Laki on pitkä kuin nälkävuosi, mutta perusasiat pitää
olla yrittäjällä tiedossa. Laki on lähtökohtaisesti ja nimensä mukaisesti
kuluttajan suojaksi. Laki näkeekin kuluttajan heikompana osapuolena yrittäjään
nähden. Näin ollen yrittäjällä on
useimmissa tapauksissa velvollisuus toimia tietyllä tavalla ja riitatapauksissa
todistamistaakka on yrittäjällä. Laki mm. säätelee sopimusehtoja niin, että
vaikka yrittäjä ja asiakas olisivat tehneet sopimuksen, eivät lain vastaiset
sopimusehdot ole päteviä. Hmm… Tämä nyt kuulostaa itsestäänselvyydeltä. Tätä
kuitenkin tarkoittaa kuluttajansuojalain pakottavuus, eli kuluttajansuojalaki
on pakottava lain säännös.
Tietosuoja
verkkokaupassa
Kuningas Wikipedia
määrittelee tietosuojan: "Tietosuoja
on ihmisten yksityisyyden kunnioittamista ja suojelemista oikeudellisia
säännöksiä noudattavien periaattein ja toimintakäytännöin."
Henkilötietolaissa on määritelty henkilön oikeudet
liittyen tietosuojaan. Nämä oikeudet ovat:
-
tiedonsaantioikeus, eli oikeus saada tietää mitä tietoja verkkokauppa kerää,
kuka tietoja käsittelee, mitä varten ja miten tiedot on suojattu.
-
tarkastusoikeus, eli oikeus saada tietää mitä tietoja verkkokauppa on
henkilöstä kerännyt
- oikeus saada
tiedot korjatuksi, eli oikeus saada korjata rekisterissä olevat virheelliset
tiedot
-
kielto-oikeus, eli oikeus kieltää tietojen käyttö markkinointiin, etämyyntiin,
suoramainontaan sekä tutkimuksiin
Kaikki tiedot
tietosuojasta tulee löytyä verkkokaupan rekisteriselosteesta. Sivuilla
pitää olla myös tieto evästeiden käytöstä, jotka ovat verkkokaupan toiminnan
kannalta usein välttämättömiä.
Tässäpä vielä ote henkilötietolaista (32 § ): ” Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset
ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta
pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen
hävittämiseltä, muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä taikka muulta
laittomalta käsittelyltä. Toimenpiteiden toteuttamisessa on otettava huomioon
käytettävissä olevat tekniset mahdollisuudet, toimenpiteiden aiheuttamat
kustannukset, käsiteltävien tietojen laatu, määrä ja ikä sekä käsittelyn
merkitys yksityisyyden suojan kannalta”
Tässä vielä oiva tietosuojan ja tietoturvan ”tee se itse” tarkistuslista.
Etämyyntisäännökset
Ote Kuluttajaviraston sivuilta:
”Etämyynti on kaupankäyntiä, jossa ostaja ja myyjä eivät ole samanaikaisesti läsnä. Kauppa ja sitä edeltävä markkinointi tapahtuu kokonaan sähköpostilla, puhelimella tai muilla viestintävälineillä. Tyypillistä etämyyntiä ovat puhelinmyynti, postimyynti ja verkkokauppa.
Etämyynnissä on poikkeussääntöjä normaaliin kaupankäyntiin nähden, esimerkiksi valtaosaa tuotteista koskee kaupan peruuttamisoikeus. Kaikilla etämyyntituotteilla ei ole peruutusoikeutta ja peruutusoikeus vaihtelee maittain, joten sopimusehdot kannattaa aina lukea tarkkaan."
Näitä säännöksiä ovat:
-
kuluttajan oikeus saada vahvistus tehdystä
tilauksesta
-
Toimituksenviivästymiseen liittyvät säännökset
ja kuluttajan oikeudet
-
Peruuttamisoikeus (johon sisältyy myös esim.
majoitukseen ja vapaa-ajan palveluihin liittyviä ehtoja)
-
Peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyvät
käytännöt
Muotovapaus
Nettilaki
–sivuston mukaan muotovapaus on seuraavaa: ”Suomessa
vallitsee pääsääntöisesti muotovapaus sopimusten osalta. Tämä tarkoittaa, että
sopimukset ovat sitovia riippumatta siitä, onko ne tehty kirjallisesti vai
suullisesti.”
Kun etämyyntiä tehdessä ei voida tehdä kirjallista
sopimusta allekirjoituksineen, sovelletaan tätä edellä mainittua muotovapautta.
”Oikeustoimilain mukaisesti sopimus katsotaan
syntyneeksi, kun sopimuksen tekemistä koskevaan tarjoukseen on saatu hyväksyvä
vastaus. Tehdyn tarjouksen tulee olla täsmällinen ja yksilöity, jonka vastaanottaja
voi yksiselitteisesti hyväksyä tai hylätä.” (elearn)
Sähköisessä maailmassa jää helposti todennettava jälki sopimuksesta – sähköposti, maksettu kauppasumma tai klikki varauslomakkeessa. Näin ollen sopimus on helpohkoa todentaa, mikäli sopimuksesta syntyy ristiriitatilanne asiakkaan ja toimittajan välillä.
Lähteet:
Laki valmismatkaliikkeistä Finlex
Valmismatkalaki Finlex
Kuluttajansuoja Laki24
Kuluttajasuojalaki Finlex
Kuluttajaviraston tietoa kuluttajasuojalaista Kuluttajavirasto
Muotovapaus Nettilaki
Etämyynti Kuluttajavirasto
Opintojakso 2 - tehtävä 2
No hei sun
heiluvilles!
Tehtävässä kaksi opettaja kysyy mielipidettäni
verkkokaupan merkityksestä pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle. Vastaus on,
että minulla ei ole mielipidettä verkkokaupan merkityksestä pk-yrityksille ja
elinkeinoelämälle. Voin kuitenkin arvailla mihin suuntaan hommat etenevät ja
miten verkkokauppa vaikuttaa matkailualan yritysten liiketoimintaan. Palataan
siihen blogipostauksen myöhemmässä vaiheessa.
Jos opettaja olisi kysynyt, että mikä on verkkokaupan
merkitys pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle, olisi ainakin siteerannut
tilastokeskuksen
tutkimusta. Tilastokeskuksen mukaan verkkokaupan asiakkaiden määrä Suomessa kasvaa
edelleen nopeasti – vuoden aikana kaksi kolmasosaa väestöstä on ostanut jotain
netistä. Suosituimpia verkosta ostettuja tuotteita ovat majoituspalvelut,
matkaliput ja muut matkailuun liittyvät palvelut. Tämä on mielestäni
luonnollista, koska ostettavaa tuotetta ei kuitenkaan voi hypistellä tai
kokeilla ennen ostoa. Netti tuo selkeää lisä-arvoa, kun ostoksen voi tehdä kotoa
ja vertailu on helppoa.
Verkkokaupan kokonaisarvoksi Suomessa on arvioitu
samaisen tutkimuksen mukaan 7,1 miljardia euroa, joka on yksityisestä
kokonaiskulutuksesta noin 7 %. Eli verkkokaupan merkitys pk-yrityksille ja
elinkeinoelämälle on erittäin merkittävä – ja matkailualalle vielä
korostetusti. 60 % verkko-ostoista kuluu palveluihin ja 40 % tavaraostoihin.
Eli verkko-ostaminen korostuu palveluissa – joskin esim. kenkien ja vaatteiden
ostaminen netistä on kasvanut.
Euroopassa verkkokaupan osuus vähittäiskaupasta on
Euroopan komission mukaan 3,4 %.
Kaupankäyntiprosessin
muutos verkkokaupan myötä
Kaupankäyntiprosessit muuttuu ja on jo muuttunut
merkittävästi verkkokaupan yleistymisen johdosta. Näitä muutoksia asiakkaan
kannalta ovat mm.
-
Vertailun helpottuminen – ominaisuuksien ja
hinnan
-
Suosittelun (ja haukkumisen) helppous – vain
hyvät tuotteet pärjäävät verkkokaupassa
-
Päätöksenteon helppous ja lyhytjänteisyys –
ostopäätöksen voi tehdä koska tahansa kotisohvalta.
Muutoksia yrittäjän kannalta ovat:
-
Tuote käy kaupaksi kellon ympäri
-
Henkilöresurssia ei ole kiinnitetty
palvelutiskin taakse
-
Tuotteita on helppo nostaa esille, tuotteistaa,
hinnoitella, paketoida, jne. Varaston esilletuonti on siis joustavaa.
Voittajat ja
häviäjät
Onko tässä prosessissa sitten voittajia ja häviäjiä?
Mielestäni häviäjiä ei ole. Kysymys on sama kuin kysyisi kuka oli häviäjä
tietokoneiden yleistyessä. Varmasti kirjoituskoneiden valmistajat ja
arkistotädit olivat aikoinaan häviäjiä tässä muutoksessa, mutta todellisuudessa
yhteiskunnan kaikki sektorit ovat hyötyneet tietokoneista. Samalla tavalla
verkkokaupan yleistyminen on ainoastaan positiivinen asia. No, opettajan
mieliksi voin listata muutaman lyhyen aikavälin häviäjän:
-
Liian korkeaa hintaa tuotteistaan pyytävät
-
Alueellisen kilpailun vähäisyydestä hyötyvät
-
Heikkolaatuisia tuotteita myyvät
-
Ne yritykset jotka eivät kuulu ns. digiratiin
(katso tehtävä 1)
Euroopan Komissio kertoo verkkokauppaan
liittyvässä lehdistötiedotteessaan (2012) seuraavaa: ”Alhaisemmista hinnoista ja tuotteiden ja
palvelujen suuremmasta valikoimasta koituvan hyödyn arvioidaan olevan 11,7
miljardia euroa, mikä vastaa 0,12:ta prosenttia EU:n BKT:stä. Jos sähköisen kaupan osuus olisi 15
prosenttia vähittäiskaupasta (nyt edellä mainittu 3,4% - toim. huom.) ja jos
sisämarkkinoiden esteitä ei enää olisi, kuluttajille koituva hyöty voisi olla
jopa 204 miljardia euroa eli 1,7 prosenttia EU:n BKT:sta.”
Eli voidaan sanoa, että ainakin kuluttaja
on merkittävä hyötyjä tässä prosessissa.
Verkkokaupan
kasvun esteet
Verkkokaupan yleistymisen hitauteen vaikuttaa muutamia
seikkoja:
-
Asiakakkaat eivät välttämättä luota
verkkokauppaan ja siihen, että ostettu tuote saadaan
-
Maksamiseen verkon yli ei luoteta
-
Asiakkaat eivät uskalla luovuttaa
henkilötietojaan, eli tietosuojaan ei luoteta
-
Asiakkaat haluavat koskea ja kokeilla tuotteita
ennen ostamista
-
Tuotteen palauttaminen on epävarmaa ja
vaivalloista
-
Nuoret käyttävät verkkokauppoja selkeästi
enemmän kuin vanhat – suuri muutos tapahtuu ehkä vasta kun vanhemmat ikäluokat
poistuvat näyttämöltä
-
Rikollisuutta ja huijauksia pelätään
-
Kansainväliset kuluttajansuojalait, tullit,
rahansiirrot, ym rajojen ylittävästä kaupasta aiheutuvat haitat
-
Tietoverkkojen puutteellisuus ja hitaus
-
Ylipäätään verkkokaupan uutuus – ihmiset eivät
yksinkertaisesti ole tottunut vielä käyttämään verkkokauppaa. Tämä muuttuu
varmasti ajan kanssa.
-
Yrittäjien osaamattomuus ja palveluntarjoajien
heikkous
Verkkokaupan asema
Suomessa
AFP:n mukaan maailmanlaajuinen verkkokauppa ylitti tuhannen miljardin rajan vuonna 2012. Kasvua
tapahtui 21 prosenttia ja vuodelle 2013 on odotettavissa toinen mokoma.
Rahallisesti suurimmat verkkokaupan käyttäjät ovat järjestyksessä USA, Japani,
Iso-Britannia ja Kiina. Suurin kasvu tapahtuu luonnollisesti Aasiassa. eMarketerin
mukaan Länsi-Euroopan osuus globaalista verkkokaupasta on noin 27 % ja osuus
laskee tulevina vuosina, lähinnä Aasian kasvaessa voimakkaasti.
Miten Suomi vertautuu verkkokaupan käyttämisessä
suhteessa Eurooppaan, USA:han ja Japaniin?
eMarketerin mukaan keskimääräisen kuluttajan käyttämä rahasumma
verkkokauppaan yhden vuoden aikana on Suomessa (vuonna 2012) 1592 dollaria,
Länsi-Euroopassa 1738 dollaria, USA:ssa 2293 dollaria ja Japanissa 1743
dollaria. Kiinassa summa on 501 dollaria, Saksassa 1141 dollaria ja Ruotsissa
1465 dollaria. Selkeästi ykköspaikalla ovat UK ja Australia, kummallakin noin
3500 dollaria.
Miten lukuja tulisi tulkita? Verkkokaupassa kulutettu
summa lienee suhteessa ainakin käytössä olevaan varallisuuteen ja yhteiskunnan
digitalisoitumiseen. UK:n (35000$), Australian (39000$) ja Suomen (38000$)
BKT:eet ovat verrattain lähellä toisiaan (IMF – Wikipedia), mutta UK:n ja Australian verkko-ostosten määrä on selkeästi korkeampi. Näin
ollen voidaan todeta, että Suomessa käytetään verkkokauppaa melko vähän
maailman kärkeen verrattuna. USA:n (48000$) BKT on selkeästi korkeampi kuin
Suomen, mutta verkko-ostoksia tehdään vain jonkin verran enemmän. USA kuitenkin
mielletään verkkoasioissa edelläkävijämaana ja näin ollen voidaan todeta, että
ei Suomi pahasti laahaa perässä. Japaniin (34000$) verrattuna olemme
käytännössä samalla viivalla.
Kaikissa maissa on mainitun eMarketerin tutkimuksen mukaan
odotettavissa maltillista kasvua käyttäjien määrässä, joten siinä mielessä
Suomi ei eroa verrokkimaista kovin paljoa. Jos tätä nyt kuitenkin peilataan
EU:n asettamiin tavoitteisiin verkkokaupan kasvusta, voidaan toivoa, että Suomi
nousee kohisten tilastoissa ja ottaa edelläkävijä aseman. Paino sanalla toivoaJ
Tämä nyt oli tällainen tutkimus. Ehkä joku toinen antaa
toisen tuloksenJ
Lähteitä
Sosiaalisen median suosio vei verkkokaupan kasvuun? -
Teemu Ylikoski
EU:n talous ja työllisyys kasvuun verkkokaupankaksinkertaistamisella vuoteen 2015 mennessä - Euroopan komission
lehdistötiedote
Verkkokauppa - Tilastokeskus
BKT per capita – IMF/Wikipedia
Opintojakso 2 - tehtävä 1
Capgeminin
selvityksessä ”The Digital Advantage – How digital leaders outperform their
peers in every industry” tuodaan esille neljä eri kypsyysastetta yrityksen
digitaalisessa toiminnassa.
Digitaaliset
aloittelijat ovat sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole tietoisia
digitaalisista mahdollisuuksista tai eivät edistä asiaa suunnitelmallisesti.
Digitaaliset muodin
perässä kulkijat ottavat erilaisia digitaalisia työkaluja aktiivisesti
käyttöönsä, mutta eivät tee sitä kovin suunnitelmallisesti. Yritys saattaa
kuvitella olevansa tehokas digitaalisten työkalujen hyödyntäjä, mutta
käytännössä tuhlaa resursseja.
Digitaaliset
konservatiivit tekevät tarkkoja suunnitelmia ja haluavat käyttää
resurssinsa tehokkaasti ja turvallisesti. Tästä voi seurata kuitenkin hyvien
mahdollisuuksien menettäminen.
Digirati, eli
digitaalisen maailman hyvin hallitsevilla on selkeä visio, hyvä johtaminen ja
kyky hyödyntää uusinta teknologiaa.
Luonnollisesti yrityksen pitäisi olla viimeisessä
ryhmässä, eli siinä ryhmässä joka ymmärtää digitaalisen maailmaan
mahdollisuudet sekä johtaa tätä jatkuvaa muutosta tehokkaasti. Sähköisen
liiketoiminnan strateginen suunnittelu vaatii siis tietämystä (koko ajan
muuttuvista) mahdollisuuksista sekä tehokasta johtamista, jotta näistä mahdollisuuksista
saadaan kilpailuetua suhteessa muihin. Miten sitten yrityksen visio, eli
liiketoiminnalliset tavoitteet liittyvät tähän? Itse teknologia ei saa koskaan
olla itseisarvo, vaan työkalu visioon pääsemiseksi - samalla tavalla kuin
henkilöstöpolitiikka tai tehokas tutkimus.
Eli vastaus kysymykseen, mikä merkitys yrityksen visiolla
on sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa, on että visio
on visio ja sähköisen liiketoiminnan strategia on yksi työkalu visioon
pääsemiseksi.
E-strategia ja e-strategian
sisältö
Jotta yritys olisi tässä digirati kategoriassa, tarvitaan
e-strategia. Strategia on työkalu joka kertoo sen polun jota noudattamalla
päästään haluttuun lopputulokseen – tässä tapauksessa digitaalisten
mahdollisuuksien maksimaaliseen hyödyntämiseen ja siten maksimaalisen
tehokkuuden ja kilpailuedun saavuttamiseen.
Samainen Capgeminin selvitys listaa neljä oleellista käytäntöä,
joiden avulla haluttuun e-strategian lopputulokseen päästään.
1. Vision
muokkaus
Yrityksen tulee ymmärtää mitä
se tekee. Ranskan Keltaiset Sivut tekivät ennen paksua kirjaa – nykyään se yhdistää
pieniä yrityksiä ja asiakkaita. Eli fokus välineestä (kirja) siirrettiin välineen
tuomaan lisä-arvoon (yritysten ja asiakkaiden yhdistäminen).
2. Sähköisen
liiketoiminnan johtaminen
Yrityksellä pitää olla selkeä
sähköisen liiketoiminnan johtaminen ja vastuutaho.
3. Osallistaminen
Kaikkien yrityksessä pitää
ymmärtää visio ja olla sen takana. Muutos ja uusien sähköisten toimintatapojen
käyttöönotto voi olla haasteellista jos henkilöstö ei ymmärrä miksi näin
toimitaan.
4. Digitaalisuuden
ja liiketoiminnan yhteys
Nämä kaksi asiaa pitää toimia
saumattomasti yhteen. Kuten todettu – digitaalisuus ei ole irrallinen
kokonaisuus vaan työkalu liiketoiminnan tavoitteisiin pääsemiseksi.
Summa summarum
E-strategian tulee siis vähintäänkin sisältää seuraavat
asiat:
-
Visio – mitä yritys tekee ja mihin se haluaa
päästä
-
Vastuutahot ja tehokkaan johtamisen
-
Kaikkien toimijoiden osallistamisen
-
Selkeän kytkennän liiketoimintaan
Strategiassahan on perinteisesti:
-
Nykytila (esim SWOT analyysia hyödyntäen)
-
Tavoite
-
Toimenpiteet
-
Mittarit
-
Seuraavat askeleet
Digitaalinen maailma muuttuu jatkuvasti ja sen takia
kovin staattinen strategia ei ole oikea tie – siksi strategiaa tehdessä tulisi
hyödyntää Capgeminin selvityksessä esille nostettuja seikkoja. Sähköinen
liiketoiminta ei ole irrallinen osa yrityksen ”oikeasta” strategiasta, vaan
kaikessa mukana oleva, vähän niin kuin henkilöstö.
Loppukaneetti
Jos nyt vielä loppuun oma pohdinta. E-strategia sanana
viittaa siihen, että digitaalisuus ja sähköinen liiketoiminta vaativat oman
strategian. Eli siinä nimenomaan irrotetaan ”E” yrityksen ”oikeasta”
strategista. Näkisin, että digitaalisuus on täysin oleellinen osa minkä tahansa
yrityksen liiketoimintaa. Noinkohan nyt kaksi-vuotias diginatiivi poikani
miettii e-strategiaa irrallisena osana yrityksen liiketoiminnasta kasvettuaan
isoksi? Se on vähän kuin rakennusfirma tekisi irrallisen työkalustrategian.
Kommentit ovat toki tervetulleita!
maanantai 25. maaliskuuta 2013
Matkailun sähköinen liiketoiminta 2013- ennakkotehtävä
Hae verkosta 3 erinomaisuutta ja edelläkävijyyttä edustavaa ja
esittävää esimerkkiä matkailun b to c kaupasta ja vastaa kysymyksiin
Kohderyhmä ja tuotteet? Talvi ja kesätuotteita käytänössä kaikille - kohderyhmä erittäin laaja.
Mitä myydään? Enimmäkseen majoitusta.
Miksi erinomainen? Laajan ja monimuotoisen alueen matkailutarjonnan saaminen samaan pakettiin on huikea saavutus. Ongelma alueellisissa verkkokaupoissa on se, että palveuiden tuottajat ovat kovin erilaisia ja eritasoisia.
2. RUKA - superhaku
Kohderyhmä ja tuotteet? Käytännössä sama kuin Levillä.
Mitä myydään? Vain majoitusta.
Miksi edelläkävijä? Rukan superhaku ei oikeastaan myy mitään, vaan etsii koko laajan alueen mökkitarjonnan yhteen kanavaan. Tämä ratkaisee asiakkaan näkökulmasta sen ongelman, että mökkiä pitää etsiä useista lähteistä. Myös Rukan kannalta asia on hyvä, koska mökkitarjonta saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä erityisti ruuhka-aikoina.
3. SALLA
Kohderyhmä ja tuotteet? Lähinnä talvituotteet ja siihen liittyvät oheispalvelut. Kohderyhmä on selkeästi luonnosta nauttivat - bilettäjät jää ulkopuolelle.
Mitä myydään? Mjoitusta ja oheispalveluita
Miksi edelläkävijä? Travius järjestelmä on hyvin laaja tuotannonohjausjärjestelmä joka integroi sisäänsä mm. tilinpidon, kassan, kiintiöt ym. Samassa järjestelmässä olevat pääsevät varmaamaan toistensa tuotteita "sisäisesti". Muita palveluntarjoajia pyydetään ikäänkuin kaveriksi facebookin tyyliin. Tällainen "kaiken" integroiminen samaan järjestelmään on pk-yrityksen kannalta huikea asia. Pienellä toimijalla on vaikeaa hallita useita järjestelimä ja tämä ratkaisee kyseisen ongelman. Ja näin ollen myös mahdollistaa yhä useamman pääsyn mukaan verkkokauppaan ja se on erittäin tärkeää.
2. Esitä 2 esimerkkiä matkailun-, elämystuotannon tai vapaa-ajan verkkokaupasta, jotka pystyvät tarjoamaan esimerkillistä sekä vaihtoehtoista asiakaspalvelua verkkokaupassaan kohderyhmälähtöisesti. Mikäli sinulla on omia kokemuksia ota ne mukaan!
1. EF KIELIMATKAT
Normaalin verkkokaupan lisäksi EF palvelee asiakkaitaan laajasti puhelimitse, sähköpostilla, Facebookissa, Twitterissä, palautelomakkeella, kirjeitse sekä face to face. EF:llä on laaja kohderyhmä nuorista kielimatkailijoista aina yritysasiakkaisiin asti. Näin laajaa kohderyhmää pitääkin palvella monipuolisesti.
2. KYLPYLÄHOTELLI PÄIVÄKUMPU
Oikeastaan samat vastaukset kuin edellisessä. Useita eri palautekanavia somesta perinteisiin sähköposteihin ym.
3. Kirjoita vähintään 4 tärkeintä asiaa, mitä tarvitset oman organisaatiosi verkkokaupan menestymiseen.
1. Tuotteet mielellään useassa verkkokaupassa, mutta kuitenkin niin, että kiintiö on yhdessä paikassa
2. Tuotteet ostettavissa suoraan "hyllyltä", eli että lisäkysymyksiä ei tarvita
3. Mahdollisimman laaja lisäpalveluiden tarjonta - maksimoidaan ostoksen suuruus
4. Verkkokaupuan hallinnoinnin helppous - tuotteiden pitää olla ajankohtaisia, oikein hinnoiteltuja, koskaan ei saa tulla virheilmoituksia, tuotteen pitää olla oikea, jne. Luottamuksen voi kadottaa vain kerran.
Kommentteja?
- kenelle ja mitä myydään? (kohderyhmä ja tuotteet)
- missä kanavassa myydään?
- miksi verkkokauppa edustaa erinomaisuutta ja edelläkävijyyttä
Kohderyhmä ja tuotteet? Talvi ja kesätuotteita käytänössä kaikille - kohderyhmä erittäin laaja.
Mitä myydään? Enimmäkseen majoitusta.
Miksi erinomainen? Laajan ja monimuotoisen alueen matkailutarjonnan saaminen samaan pakettiin on huikea saavutus. Ongelma alueellisissa verkkokaupoissa on se, että palveuiden tuottajat ovat kovin erilaisia ja eritasoisia.
2. RUKA - superhaku
Kohderyhmä ja tuotteet? Käytännössä sama kuin Levillä.
Mitä myydään? Vain majoitusta.
Miksi edelläkävijä? Rukan superhaku ei oikeastaan myy mitään, vaan etsii koko laajan alueen mökkitarjonnan yhteen kanavaan. Tämä ratkaisee asiakkaan näkökulmasta sen ongelman, että mökkiä pitää etsiä useista lähteistä. Myös Rukan kannalta asia on hyvä, koska mökkitarjonta saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä erityisti ruuhka-aikoina.
3. SALLA
Kohderyhmä ja tuotteet? Lähinnä talvituotteet ja siihen liittyvät oheispalvelut. Kohderyhmä on selkeästi luonnosta nauttivat - bilettäjät jää ulkopuolelle.
Mitä myydään? Mjoitusta ja oheispalveluita
Miksi edelläkävijä? Travius järjestelmä on hyvin laaja tuotannonohjausjärjestelmä joka integroi sisäänsä mm. tilinpidon, kassan, kiintiöt ym. Samassa järjestelmässä olevat pääsevät varmaamaan toistensa tuotteita "sisäisesti". Muita palveluntarjoajia pyydetään ikäänkuin kaveriksi facebookin tyyliin. Tällainen "kaiken" integroiminen samaan järjestelmään on pk-yrityksen kannalta huikea asia. Pienellä toimijalla on vaikeaa hallita useita järjestelimä ja tämä ratkaisee kyseisen ongelman. Ja näin ollen myös mahdollistaa yhä useamman pääsyn mukaan verkkokauppaan ja se on erittäin tärkeää.
2. Esitä 2 esimerkkiä matkailun-, elämystuotannon tai vapaa-ajan verkkokaupasta, jotka pystyvät tarjoamaan esimerkillistä sekä vaihtoehtoista asiakaspalvelua verkkokaupassaan kohderyhmälähtöisesti. Mikäli sinulla on omia kokemuksia ota ne mukaan!
1. EF KIELIMATKAT
Normaalin verkkokaupan lisäksi EF palvelee asiakkaitaan laajasti puhelimitse, sähköpostilla, Facebookissa, Twitterissä, palautelomakkeella, kirjeitse sekä face to face. EF:llä on laaja kohderyhmä nuorista kielimatkailijoista aina yritysasiakkaisiin asti. Näin laajaa kohderyhmää pitääkin palvella monipuolisesti.
2. KYLPYLÄHOTELLI PÄIVÄKUMPU
Oikeastaan samat vastaukset kuin edellisessä. Useita eri palautekanavia somesta perinteisiin sähköposteihin ym.
3. Kirjoita vähintään 4 tärkeintä asiaa, mitä tarvitset oman organisaatiosi verkkokaupan menestymiseen.
1. Tuotteet mielellään useassa verkkokaupassa, mutta kuitenkin niin, että kiintiö on yhdessä paikassa
2. Tuotteet ostettavissa suoraan "hyllyltä", eli että lisäkysymyksiä ei tarvita
3. Mahdollisimman laaja lisäpalveluiden tarjonta - maksimoidaan ostoksen suuruus
4. Verkkokaupuan hallinnoinnin helppous - tuotteiden pitää olla ajankohtaisia, oikein hinnoiteltuja, koskaan ei saa tulla virheilmoituksia, tuotteen pitää olla oikea, jne. Luottamuksen voi kadottaa vain kerran.
Kommentteja?
keskiviikko 20. helmikuuta 2013
Kotitehtävä 4
Markkinointisuunnitelma aei ja aji
Paul Smith ja kumppanit korostavat kirjassaan Strategic Marketing Communications (1999) yrityksen kokonaisvaltaisen kommunikoinnin tärkeyttä. Kaikki mitä yritys tekee kommunikoi jotain – tahallisesti tai tahattomasti. Ihan niin kuin esimerkiksi ihmisen vaatteet tai kävelytyyli kertovat ihmisestä paljon jo ennen kuin hän on edes avannut suutaan.
Hallintaa
Markkinoinnin avulla pyritään ohjaamaan asiakkaiden mielipiteitä yrityksestä tai sen tuotteista. Koska asiakkaalle syntyy joka tapauksessa jonkinlainen mielikuva, on parempi että se tehdään hallitusti ja ohjatusti tietyn suunnitelman mukaisesti. Tätä varten tarvitaan markkinointisuunnitelma. Tai ainakin tarvittiin ennen. Maailma, ja sen mukana eri viestinnän keinot, on muuttunut. Pystyykö asiakkaiden mielikuvaa yrityksestä enää ohjaamaan samalla tavalla kuin ennen?
Propagandaa
Smith ja kumppanit pohtivat, onko markkinointi vain propagandaa tai jollain tavalla ihmisten huijausta. Aikaisemmin tällä propagandalla saatettiin saada ihmiset ostamaan yrityksen tuote, vaikka se olisi ollut huonompi kuin kilpailijan. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut radikaalisti viimeisen 10 vuoden aikana. Internet mahdollistaa kuluttajien laajan tiedonvaihdon ja tuotteiden vertailun.
Viidakkorumpu
Myykö hyvä tuote itse itsensä? Leviääkö sana sosiaalisessa mediassa niin tehokkaasti, että normaali mainonta on turhaa? Onko markkinointi siis oikeastaan vain ja ainoastaan hyvän tuotteen rakentamista? Entäpä jos yritys etsii oleelliset mielipidevaikuttajat, antaa heille (loistavan) tuotteensa kokeiltavaksi, ja antaa lopun tapahtua itsekseen. Tässä on toki riskinsä – myös negatiiviset mielipiteet leviävät helpommin nykyään. Tähän ainakin kannattaa varautua jonkinlaisella strategialla.
Steve Jobs
Kuten Mirka kirjoittaa Digimarkkinointia blogissaan, on markkinointisuunnitelmaa edeltävä koko yrityksen strategia ratkaisevassa asemassa. Jo siinä vaiheessa ratkaistaan tavoitteet, kohderyhmät ja sitä kautta tuote ja sen muoto. Ajatus siitä, että ensin on tuote ja sitten tehdään markkinointisuunnitelma onkin ehkä juuri se vanhentunut ajatusmalli. Tuotteen pitää vastata asiakkaiden tarpeisiin tai kuten Steve Jobs aikoinaan korosti, itse asiassa tuotteen pitää vastata jopa niihin tarpeisiin mitä asiakkaat eivät edes tiedä omaavansa.
Anteeksi
Tässä vaiheessa nyt kuitenkin lopetan tämän masentavan blogikirjoituksen kirjoittamisen, koska se on minun, mutta ennen kaikkea sinun ajanhukkaa. Ole hyvä ja siirry lukemaan vaikkapa edellä mainitun Steve Jobsin ajatuksia. Niistä saataa vaikka oppiakin jotain.
aei - aika ennen internettiä
aji - aika jälkeen internetin
Ps. Mikä on mielestäsi paras piirakkaresepti?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)