lauantai 28. syyskuuta 2013

Oi mitkä tissit - katso kuvat!

Kaikki puhuvat (no okei, ei ihan kaikki) GTA V:sta. Peli joka teki miljardin ensimmäisenä myyntipäivänään ja jonka takia ihmisiä on puukotettu kadulle. Tai näin ainakin kahvihuoneessa kerrottiin. Googlailin hiukan ja yksi mielenkiintoinen product placement kyseisessä pelissä on deittipalvelu joka on profiloitunut seksikumppanin löytämiseen netissä. Sopinee melko täydellisesti kyseisen pelin henkeen – eli autoja, ammuskeluja ja seksiä sisältävään amerikkalaiseen mielikuvitusmaailmaan.

Kaikki pelaa – paitsi minä

Peliala on jo isompi bisnes kuin elokuvat. Tässä ei ole mitään uutta ja tietenkin myös markkinointi peleissä on yleistynyt merkittävästi. Tämän kertaisessa kotitehtävässä oli tehtävänä tutkailla markkinointia peleissä – ja nimenomaan sellaisissa peleissä joita itse pelaa. Ongelma onkin, että en pelaa tietokoneella tai konsoleilla mitään pelejä. Korkeintaan joskus harvoin nettipokeria, joten aloitin siis sieltä.

Paf.fi on joskus aikoinaan valikoitunut sivukseni, kun ruotsinlaivalla annettiin ohikulkijoille ilmaista pelirahaa. Kirjauduin sisälle pitkästä aikaa ja seurailin tilannetta. Mitään markkinointia en kuitenkaan kohdannut – paitsi tietysti Pafin omaa markkinointia.

Free online games

Siirryin Googlen avulla erilaisille pelisivustoille (free online games) ja mainokset räjähtivät silmilleni. Banneria ja väriä oli niin paljon, että oikeastaan koko homma muuttui hälyksi. Itse pelin löytäminen kaikkien ikkunoiden ja bannereiden seasta oli vaikeaa. Ajattelin, että tuotesijoittelua saattaisi löytyä helpoiten vaatemuotiin liittyvistä peleistä. Nuorille suunnattuja muotipelejä löytyikin varmaan satoja. Kokeilin niistä muutamia, mutta en löytänyt tuotesijoittelua, mikä on sinänsä ihme, koska siinä jos missä olisi mahdollisuus iskeä. Useassa pelissä pelin hahmolle saattoi ostaa vaatteita ja pukea niitä päälle.  Tässä olisi (ja varmaan joku sen onkin jo tehnyt) loistava mahdollisuus. Tietenkin on mahdollista, että viranomaiset ovat tämän kieltäneet – onhan useimmiten kyseessä nuorille suunnattu markkinointi.

Advergames

Entäpä sitten sellaiset keissit, joissa peli itsessään on markkinointia. Eli jokin taho, vaikkapa Nike, olisi tehnyt pelin jossa juostaan ja pelataan koripalloa kokonaan Niken maailmassa. Näitä pelejä kutsutaan nimellä advergame. Netistä löytyy nopeasti yrityksiä jotka tekevät räätälöityjä pelejä yrityksille – vaikkapa Burger Kingille tai Legolle.

Entäpä mihin kategoriaan tippuu Googlen hakusivun logon peli? Eli logoa klikkaamalla aukesi eräänä kauniina perjantaipäivänä pinjata –aiheinen peli (sopii hyvin perjantaille kun jengi on jo henkisesti viettämässä viikonloppua). Peli oli hyvin yksinkertainen ja se toimi pienessä ikkunassa siinä kohtaa jossa normaalisti on Googlen logo. Tämä suhteellisen hauska peli oli oikeastaan vähän koukuttava. Entä mitä lisä-arvoa tämä tuotti asiakkaalle ja toisaalta Googlelle? Eipä merkittävää kummalekaan – ehkäpä mielikuvani Googlesta on hiukan sympaattisempi tämän jälkeen. Ja sillä on tietysti pidemmällä aikavälillä arvoa.

Perus lainalaisuudet

Eipä tuo peleissä mainostaminen merkittävästi eroa muusta markkinoinnista. Se avaa lisää mahdollisuuksia, vaikkapa juuri räätälöityjen pelien avulla. Oleellista kuitenkin on, että asiakas haluaa kuluttaa aikaa niiden parissa. Ja se tarkoittaa sitä, että sisällön pitää olla laadukasta, jotta asiakas viitsii sen parissa viihtyä.

Ps. Ei kuvia tällä kertaa.


sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Mistä tahansa elämys verkossa?

Ihmiset kuluttavat tietokoneen äärellä yhä enemmän aikaa. Voiko tietokone ja internet kuitenkaan koskaan tarjota vastaavia elämyksiä kuin ”oikea elämä”.

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus, eli LEO, on julkaissut elämystuottajan käsikirjan. Kirjassa esitellään elämyskolmio jonka avulla tuotteesta voidaan tehdä elämystuote, mikäli kaikki kolmion elementit otetaan huomioon.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 


Kuva: Tarssanen, S. (toim). 2009. Elämystuottajan käsikirja. 6.painos. LEO Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus. Rovaniemi.

Tämän kertainen blogikirjoitukseni testaa kirjoituspöytätyönä tämän teorian. Eli voiko jostain verkossa olevasta - tylsästäkin - asiasta tehdä elämyksellisen elämyskolmion oppien mukaisesti?

Muutaman minuutin sattumanvaraisen poukkoilun jälkeen päädyin tähän: Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. En tiedä teistä, mutta omista lähtökohdista katsoen voisin todeta, että ei ole ensimmäisenä lukulistallani.

Tylsästä oppaasta elämykseksi

Kuvan mukaisesti elämyskolmio sisältää kuusi eri elämyksen elementtiä näiden ollessa yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistisuus, kontrasti ja vuorovaikutus. Malli esittää, että todennäköisyys asiakkaan kokemaan elämykseen kasvaa, jos tuotteeseen sisällyttää kaikki kuusi elementtiä. Töihin siis.

   Yksilöllisyys
Yksilöllisyys synnytetään kustomoinnin avulla. Esimerkkimme oppaan voisi laittaa pdf:n sijaan suoraan selaimeen ja siellä muutamien kysymysten avulla muokata sisällön. Esim. ”oletko johtaja, päällikkö vai esimies. Toimitko julkisella vai yksityisellä sektorilla, tms.

   Aitous
Ollakseen aito, oppaan opetusten pitää olla kytköksissä tosielämään. Ei monimutkaista kapulakieltä todellisuudesta irrallaan olevista tilanteista, vaan oikeita oppeja oikeasta elämästä.

   Tarina
Tarina liittyy läheisesti tuotteen aitouteen. Oppaan sisältöä voisi viedä eteenpäin esim. alalla toimivan työntekijän tarinan avulla. Kuvaus siitä miten verkostotyöskentely edistää esimerkin työntekijän uraa ja samalla koko työyhteisön hyvinvointia. Ja tähän tietenkin pitäisi sisällyttää draaman kaari - vaikeuksien kautta voittoon.

   Moniaistisuus
Sen sijaan, että opas on passiivinen pdf, voisi sen sisällöt muokata äänitteiksi, videoiksi, liikkuviksi grafiikoiksi, jne.

   Kontrasti
Kontrastilla tarkoitetaan erilaisuutta asiakkaan näkökulmasta. Kontrastia voitaisiin tuoda ainakin kahdella tavalla. Tuomalla esimerkkejä sosiaali- ja terveysalan ulkopuolelta tai vaihtoehtoisesti esittää huonoja esimerkkejä verkostoitumisesta.

   Vuorovaikutus
Vuorovaikutus on netin helpoin palanen. Oppaan sisällöt voisi helposti sitoa sosiaaliseen mediaan, lisätä linkkejä eri paikkoihin ja kannustaa vuoropuhelua. Jos opas on vain staattinen pdf, jää rikastuttava ja mahdollisuuksia luova sosiaalisuus ja vuorovaikutteisuus kokonaan saavuttamatta.

Vuorovaikutusta voi olla muiden lukijoiden kanssa, mutta myös itse oppaan kanssa. Tämä vuorovaikutus voitaisiin toteuttaa pelin avulla. Esimerkiksi opetuksellinen ”tietovisa” tyyppinen peli jossa peli kommentoisi vastauksia ja toisi lisätietoa pyydetyistä asioista olisi loistava mahdollisuus lisätä vuorovaikutuksen kokemista. Oppaan ”lukija” muuttuisi passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi.

Harjoituksen lopputulos

Verkon sisältöjä voi edellä tehdyn testin mukaan muuttaa elämyksellisemmiksi. Uskon oikeasti, että esimerkkimme opas olisi opettavaisempi, elämyksellisempi ja jopa henkilökohtaisia muutoskokemuksia tarjoava, jos se olisi mietitty läpi elämyskolmion oppien mukaisesti.


Picture:NZOne_SkyDiving_10: Michael Napoleon, mnapoleon,
Mutta pystyykö verkko tuomaan ihmisille samanlaisia elämyksiä, kuin vaikka laskuvarjohyppy etelänapamantereella suussa shampanjaa ja kaviaaria?

En usko.
 
Uskotko sinä?

Kursivoidut kohdat ovat suoria lainauksia Tarssasen toimittamasta elämystuottajan käsikirjasta.

torstai 29. elokuuta 2013

Elämys verkossa - ennakkotehtävä

Hei blogipostaukseni lukija

Toivottavasti kesäsi oli antoisa eikä liiallisesta auringossa makaamisesta seuraava melanooma päässyt  yllättämään.

Tällä kertaa käsitellään elämystä verkossa. Ennakkotehtävänä ennen varsinaista opintojaksoa oli etsiä viisi nettisivustoa tai netissä toimivaa palvelua seuraavilla kriteeteillä:
a) vahvasti teemallisia ja immersiiivisiä (eli tempaavat käyttäjän toiseen, arkitodellisuudesta poikkeavaan todellisuuteen)
b) draamallisia, eli joiden kokeminen on jännittävää
c) räätälöitävissä jokaisen käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin
d) liittyvät johonkin reaalimaaliman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa

Habbo.com, eli Habbohotelli on luonut virtuaalimaailman, joka tempaa käyttäjänsä arkitodellisuudesta poikkeavaan todellisuuteen. Habbossa ei ehkä kuitenkaan ole niin vahvaa teemaa. World of Warcraft tai Second Life ovat toki vahvasti immersiivisiä, ja ainakin World of Warcraft on myös vahvasti teemallinen – sota, eri aikakausi, jne.

World of Warcraft on varmasti myös draamallinen eli jännittävä kokemus. Toisenlaista draamaa tarjoaa online rahapelit, eli esim. pokerisivustot kuten Paf. Draamaa riittää, toisin kuin esim. Fantastec Oy:n tekemässä Polar Heroes pelissä, jossa pyritään yhdistämään matkailumarkkinointi pelaamiseen. Tässähän on nimenomaan pyritty yhdistämään elämys verkossa ja tosimaailmassa. Peli on kuitenkin jäänyt melko heikoksi ja siksi draamallisuus on jäänyt vähemmälle.

Mikä olisi se tuote, jota käytetään samaan aikaan älypuhelimella ja reaalimaailmassa? Ainakin jotkin karttapalvelut ovat sellaisia – esim. foodsightseeingin tarjoama palvelu jossa asiakas seuraa yrityksen tekemään reittiä älypuhelimen avulla ja pääsee maistelemaan ruokaa eri ravintoloissa.

Matkailumarkkinoinnissa laitteen ja oikean maailman yhdistäminen näkyi ainakin Lapin matkailumarkkinointikampanjassa, jossa Ipadillä saattoi katsoa revontulia vaikkapa Lontoossa.

Entäpä räätälöinti liittyen palveluun netissä. Katselin Leijonan Luolaa televisiosta ja siellä kaveri esitteli ideaa jossa asiakas voi netissä suunnitella itselleen fillarin ja tilata sen. Eli asiakas saa lopputuloksena täysin uniikin polkupyörän. Melko nopeasti löysin tällaisen firman googlettamalla.
Loppuun vielä tällainen aihetta hämmentävä kyssäri: ” is social media, after all, but an experience?" (quoutti täältä.)
Eli onko sitten Facebook, Twitter ja Suomi24 elämyksiä verkossa? Miksei.

Täältä tähän.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Sosiaalisen median hallintaa - NOT

Jep. Opiskeltuani sosiaalisen median koukeroita alan ehdottoman superhyperhuipun - Ilkka Kauppisen - johdolla, kuvittelin hallitsevani asian vähintäänkin kohtuullisesti. Oliko kyseessä sitten klassinen "kusi nousi huppuun" tapaus vai mikä, mutta minä ja ryhmämme epäonnistuimme surkeasti annetussa tehtävässä.

Tehtävänä oli siis kerätä muutaman viikon aikana yhdelle instagram kuvalle mahdollisimman paljon tykkäyksiä. Kuvan piti liittyä jotenkin matkailuun tai vapaa-aikaan.
  • Kokeilimme ihan perus oman profiilin kautta erilaisia kuvia, mutta yksikään kuva ei päässyt kuin muutamaan kymmeneen. Sitten kokeilimme erilaisia erikoisprofiileja - kuten matkailuun, viinaan ja Justin Bieneriin liittyviä. Edelleenkin tulos heikko.
  • Kokeilimme myös suosituimpien hashtagien kokoelmia, mutta niistäkään ei ollut apua.
  • Kokeilimme myös kasvattaa seuraajien määrää tykkäämällä muista. Tämä kyllä onnistui ihan hyvin, mutta se ei muuttunut tykkäämisiksi kuviin.
  • Kokeilimme myös saada apuja Facebookin ja Twitterin kautta. Saimme toki kavereilta jotain tykkäyksiä, mutta niistä ei paljoa iloa ollut ns. isossa kuvassa.
  • Kokeilimme erilaisia sisältöjä: imeliä kuvatekstejä, upeita maisemia, tekstejä joissa toivottiin tykkäyksiä, jne jne. Ei tulosta.
  • Lisäsimme kuvia myös eri kilpailuihin, mutta siitäkään ei ollut iloa.
Kiire (eli laiskuus) oli kuitenkin yksi isoimpia haasteita. Jos olisimme jatkaneet eri taktiikoiden kokeilua, tykänneet tuhansista muista ja etsineet suosittuja hashatagejä, olisimme ehkä päässeet hieman eteenpäin. Mutta siltikään en usko, että näillä työkaluilla olisimme päässeet tuhansiin tykkäyksiin, joka kuitenkin oli mielessäni tavoitteena.

Voin siis rehellisesti sanoa, että ryhmämme on ansainnut heikoimman arvosanan tästä kurssista.

Vetäydyn nöyränä nurkkaan.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Tuskaa! Hirvittävän kauhean kamalaa tuskaa!

Sveitsi
Yritän löytää RSS -lukijan korvaamaan Googlen -RSS lukijan, joka sulkeutuu heinäkuun alussa.

Tavoitteenani on löytää seuraavat kriteerit täyttävä hässäkkä:
- Toimii Internet Explorerilla
- Toimii Windows Phonella
- Toimii online, eli ei tarvii ladata mitään ohjelmaa
- Toimii kivasti myös twitterin ym hässäköiden kanssa
- Ilmainen

Melko pitkän työskentelyn jälkeen totesin yhden asian:
Windows Phone – tai siis kaikki Windows Phonet – pitää heittää seinään. Ja polttaa.

Feed Reader

Feed Reader on nyt valintani, mutta se on kaikkea muuta kuin hyvä. Visuaalisesti kökkö ja puhelimessa joutuu katsomaan todella ärsyttävää mainosta.

Nyt tämä ennakkotehtävä pitää kuitenkin palauttaa, joten tämä on nyt valintani tässä vaiheessa. Pitää jatkaa työstämistä (tai odottaa, että työnantaja vihdoin tajuaa, että WP ei ole ratkaisu).

Apinat

Tässä yhteydessä haluaisin sanoa myös yhden jutun. Yritysten mikrotukihenkilöt vakuuttavat tietotekniseltä taidoiltaan apinoiden tasolla olevat yritysjohtajat siitä, että työntekijät eivät saa tehdä mitään muutoksia omiin tietokoneisiinsa. Eli oli kuinka pieni ohjelman asennus tahansa (tai mikä tahansa päivitys), tarvitaan mikrotukihenkilön apua. Ja kas, jokainen päivitys maksaa 85 eur / tunti – laskutus alkavalta tunnilta. Tietenkin tukea saa vain keskiviikkoisin 9-10:00 välisenä aikana (toivottavasti et ole kokouksessa).

Haasteelliseksi tehtävän tekee myös se, että en oikeastaan ole käyttänyt RSS –lukijaa koskaan aktiivisesti. Haluaisin kyllä sen oppia ja siksi käytinkin melko pitkän tovin asian kräkkäämiseksi. Turhaan.

Rakkaat lukijani – jos keksit ratkaisun, olisin erittäin kiitollinen palautteesta.

Ps. Luin melkoisen monta blogia ja artikkelia, enkä löytänyt järkevää syytä sille, miksi Google Reader ajetaan alas. Ilmeisesti sen takia, että käyttäjät siirtyvät muihin palveluihin kuten Facebookkiin tai Twitteriin. Tämä ei kuitenkaan tunnut järkevältä perusteelta - onhan Google Reader isoin ja kaunein RSS -lukija. Eikö Google haluakaan hallita koko elämäämme?

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Opintojakso 2 - tehtävä 3

Hei rakkaat lukijani

Ihan ensi alkuun pahoittelen tämänkertaisen blogipostaukseni pituutta. Se on pitkä, mutta tästä saa syyttää opettajaa – näitä asioita kun ei voi köykäisesti käsitelläJ

Valmismatkalaki

Yritys joka paketoi matkoja – eli yhdistää majoituksen, kuljetuksen tai muun palvelun kuten ohjelmapalvelun, kuuluu valmismatkalain piiriin. Matkan tulee kestää yli vuorokauden tai sisältää yöpyminen. Näin ollen päiväretki ei ole valmismatkalain piirissä. Myöskään satunnainen matkan paketointi ei kuulu lain piiriin. Kyseisen yrityksen pitää rekisteröityä valmismatkaliikkeen harjoittajaksi kuluttajavirastoon. Myös yritys joka välittää paketoituja matkoja kuuluu valmismatkalain piiriin.

Yksi keskeisimpiä asioita laissa on vakuus. Matkanjärjestäjän on asetettava maksukyvyttömyytensä varalta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sen hyväksymä vakuus sen varalta, että esim. asiakkaalle pitää järjestää uusi lento, majoitus tai palauttaa rahaa.

Valmismatkalakiin kuuluu mm. seuraavanlaisia asioita
  • Markkinoinnin paikkansapitävyys
  • Matkan peruuntuminen ja hinnanmuutokset
  • Matkustajan oikeus peruuttaa matka
  • Matkanjärjestäjän avustamisvelvollisuus esim. sairastapauksen yhteydessä
  • Vahingonkorvaus
Ja nyt kaikki tytöt ja pojat; tarkkana kuin porkkana! Toisin kuin nopeasti googlettelemalla saattaisi asiasta saada käsityksen, dynaaminen paketointi ei kuulu valmismatkalain piiriin:

”Edellä 1 momentissa tarkoitettua yhdistelmää pidetään etukäteen järjestettynä, jos elinkeinonharjoittaja suunnittelee ja kokoaa yhdistelmän ennen sopimuksen tekemistä tai sopimusta tehtäessä joko omasta aloitteestaan taikka matkustajan tai matkustajaryhmän aloitteesta heidän toivomustensa mukaisesti. Yhdistelmää ei pidetä etukäteen järjestettynä, jos matkustaja tai matkustajaryhmä itse suunnittelee ja kokoaa yhdistelmän erikseen saatavilla olevista osista. Tällaista yhdistelmää ei pidetä valmismatkana, vaikka yhdistelmän kokoamisessa käytetään hyväksi elinkeinonharjoittajan esittelemiä vaihtoehtoja tai tarjoamia varausjärjestelmiä.”Ote valmismatkalaista

Kuluttajasuojalaki

Tässä suora lainaus Laki24 sivuilta: Kuluttajansuojalaki on keskeinen tavallista ihmistä koskeva laki. Kuluttajansuoja tulee usein esille esim. koti- ja postimyynnin tilanteissa. Se käsittää kuitenkin kaiken kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen kaupankäynnin. Kuluttajaoikeus pitää sisällään siten mm. kiinteistönvälityksen, kuluttajan kaupan, kulutusluotot, tuoteturvallisuuden, taloelementtien kaupat ja valmismatkat.”

Laki on pitkä kuin nälkävuosi, mutta perusasiat pitää olla yrittäjällä tiedossa. Laki on lähtökohtaisesti ja nimensä mukaisesti kuluttajan suojaksi. Laki näkeekin kuluttajan heikompana osapuolena yrittäjään nähden.  Näin ollen yrittäjällä on useimmissa tapauksissa velvollisuus toimia tietyllä tavalla ja riitatapauksissa todistamistaakka on yrittäjällä. Laki mm. säätelee sopimusehtoja niin, että vaikka yrittäjä ja asiakas olisivat tehneet sopimuksen, eivät lain vastaiset sopimusehdot ole päteviä. Hmm… Tämä nyt kuulostaa itsestäänselvyydeltä. Tätä kuitenkin tarkoittaa kuluttajansuojalain pakottavuus, eli kuluttajansuojalaki on pakottava lain säännös.

Tietosuoja verkkokaupassa

Kuningas Wikipedia määrittelee tietosuojan: "Tietosuoja on ihmisten yksityisyyden kunnioittamista ja suojelemista oikeudellisia säännöksiä noudattavien periaattein ja toimintakäytännöin."

Henkilötietolaissa on määritelty henkilön oikeudet liittyen tietosuojaan. Nämä oikeudet ovat:

- tiedonsaantioikeus, eli oikeus saada tietää mitä tietoja verkkokauppa kerää, kuka tietoja käsittelee, mitä varten ja miten tiedot on suojattu.
- tarkastusoikeus, eli oikeus saada tietää mitä tietoja verkkokauppa on henkilöstä kerännyt
- oikeus saada tiedot korjatuksi, eli oikeus saada korjata rekisterissä olevat virheelliset tiedot
- kielto-oikeus, eli oikeus kieltää tietojen käyttö markkinointiin, etämyyntiin, suoramainontaan sekä tutkimuksiin

Kaikki tiedot tietosuojasta tulee löytyä verkkokaupan rekisteriselosteesta. Sivuilla pitää olla myös tieto evästeiden käytöstä, jotka ovat verkkokaupan toiminnan kannalta usein välttämättömiä.

Tässäpä vielä ote henkilötietolaista (32 § ): ” Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä, muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä taikka muulta laittomalta käsittelyltä. Toimenpiteiden toteuttamisessa on otettava huomioon käytettävissä olevat tekniset mahdollisuudet, toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset, käsiteltävien tietojen laatu, määrä ja ikä sekä käsittelyn merkitys yksityisyyden suojan kannalta”

Tässä vielä oiva tietosuojan ja tietoturvan ”tee se itse” tarkistuslista.

Etämyyntisäännökset

Ote Kuluttajaviraston sivuilta:

”Etämyynti on kaupankäyntiä, jossa ostaja ja myyjä eivät ole samanaikaisesti läsnä. Kauppa ja sitä edeltävä markkinointi tapahtuu kokonaan sähköpostilla, puhelimella tai muilla viestintävälineillä. Tyypillistä etämyyntiä ovat puhelinmyynti, postimyynti ja verkkokauppa.

Etämyynnissä on poikkeussääntöjä normaaliin kaupankäyntiin nähden, esimerkiksi valtaosaa tuotteista koskee kaupan peruuttamisoikeus. Kaikilla etämyyntituotteilla ei ole peruutusoikeutta ja peruutusoikeus vaihtelee maittain, joten sopimusehdot kannattaa aina lukea tarkkaan."

Näitä säännöksiä ovat:

-          kuluttajan oikeus saada vahvistus tehdystä tilauksesta
-          Toimituksenviivästymiseen liittyvät säännökset ja kuluttajan oikeudet
-          Peruuttamisoikeus (johon sisältyy myös esim. majoitukseen ja vapaa-ajan palveluihin liittyviä ehtoja)
-          Peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyvät käytännöt

Muotovapaus

Nettilaki –sivuston mukaan muotovapaus on seuraavaa: ”Suomessa vallitsee pääsääntöisesti muotovapaus sopimusten osalta. Tämä tarkoittaa, että sopimukset ovat sitovia riippumatta siitä, onko ne tehty kirjallisesti vai suullisesti.”

Kun etämyyntiä tehdessä ei voida tehdä kirjallista sopimusta allekirjoituksineen, sovelletaan tätä edellä mainittua muotovapautta.

”Oikeustoimilain mukaisesti sopimus katsotaan syntyneeksi, kun sopimuksen tekemistä koskevaan tarjoukseen on saatu hyväksyvä vastaus. Tehdyn tarjouksen tulee olla täsmällinen ja yksilöity, jonka vastaanottaja voi yksiselitteisesti hyväksyä tai hylätä.” (elearn)

Sähköisessä maailmassa jää helposti todennettava jälki sopimuksesta – sähköposti, maksettu kauppasumma tai klikki varauslomakkeessa. Näin ollen sopimus on helpohkoa todentaa, mikäli sopimuksesta syntyy ristiriitatilanne asiakkaan ja toimittajan välillä.

Lähteet:
Valmismatkalaki Finlex
Muotovapaus Nettilaki
Etämyynti Kuluttajavirasto

 

Opintojakso 2 - tehtävä 2

No hei sun heiluvilles!

Tehtävässä kaksi opettaja kysyy mielipidettäni verkkokaupan merkityksestä pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle. Vastaus on, että minulla ei ole mielipidettä verkkokaupan merkityksestä pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle. Voin kuitenkin arvailla mihin suuntaan hommat etenevät ja miten verkkokauppa vaikuttaa matkailualan yritysten liiketoimintaan. Palataan siihen blogipostauksen myöhemmässä vaiheessa.

Jos opettaja olisi kysynyt, että mikä on verkkokaupan merkitys pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle, olisi ainakin siteerannut tilastokeskuksen tutkimusta. Tilastokeskuksen mukaan verkkokaupan asiakkaiden määrä Suomessa kasvaa edelleen nopeasti – vuoden aikana kaksi kolmasosaa väestöstä on ostanut jotain netistä. Suosituimpia verkosta ostettuja tuotteita ovat majoituspalvelut, matkaliput ja muut matkailuun liittyvät palvelut. Tämä on mielestäni luonnollista, koska ostettavaa tuotetta ei kuitenkaan voi hypistellä tai kokeilla ennen ostoa. Netti tuo selkeää lisä-arvoa, kun ostoksen voi tehdä kotoa ja vertailu on helppoa.

Verkkokaupan kokonaisarvoksi Suomessa on arvioitu samaisen tutkimuksen mukaan 7,1 miljardia euroa, joka on yksityisestä kokonaiskulutuksesta noin 7 %. Eli verkkokaupan merkitys pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle on erittäin merkittävä – ja matkailualalle vielä korostetusti. 60 % verkko-ostoista kuluu palveluihin ja 40 % tavaraostoihin. Eli verkko-ostaminen korostuu palveluissa – joskin esim. kenkien ja vaatteiden ostaminen netistä on kasvanut.

Euroopassa verkkokaupan osuus vähittäiskaupasta on Euroopan komission mukaan 3,4 %.

Kaupankäyntiprosessin muutos verkkokaupan myötä

Kaupankäyntiprosessit muuttuu ja on jo muuttunut merkittävästi verkkokaupan yleistymisen johdosta. Näitä muutoksia asiakkaan kannalta ovat mm.
-          Vertailun helpottuminen – ominaisuuksien ja hinnan
-          Suosittelun (ja haukkumisen) helppous – vain hyvät tuotteet pärjäävät verkkokaupassa
-          Päätöksenteon helppous ja lyhytjänteisyys – ostopäätöksen voi tehdä koska tahansa kotisohvalta.

Muutoksia yrittäjän kannalta ovat:
-          Tuote käy kaupaksi kellon ympäri
-          Henkilöresurssia ei ole kiinnitetty palvelutiskin taakse
-          Tuotteita on helppo nostaa esille, tuotteistaa, hinnoitella, paketoida, jne. Varaston esilletuonti on siis joustavaa.

Voittajat ja häviäjät

Onko tässä prosessissa sitten voittajia ja häviäjiä? Mielestäni häviäjiä ei ole. Kysymys on sama kuin kysyisi kuka oli häviäjä tietokoneiden yleistyessä. Varmasti kirjoituskoneiden valmistajat ja arkistotädit olivat aikoinaan häviäjiä tässä muutoksessa, mutta todellisuudessa yhteiskunnan kaikki sektorit ovat hyötyneet tietokoneista. Samalla tavalla verkkokaupan yleistyminen on ainoastaan positiivinen asia. No, opettajan mieliksi voin listata muutaman lyhyen aikavälin häviäjän:

-          Liian korkeaa hintaa tuotteistaan pyytävät
-          Alueellisen kilpailun vähäisyydestä hyötyvät
-          Heikkolaatuisia tuotteita myyvät
-          Ne yritykset jotka eivät kuulu ns. digiratiin (katso tehtävä 1)

Euroopan Komissio kertoo verkkokauppaan liittyvässä lehdistötiedotteessaan (2012) seuraavaa: ”Alhaisemmista hinnoista ja tuotteiden ja palvelujen suuremmasta valikoimasta koituvan hyödyn arvioidaan olevan 11,7 miljardia euroa, mikä vastaa 0,12:ta prosenttia EU:n BKT:stä. Jos sähköisen kaupan osuus olisi 15 prosenttia vähittäiskaupasta (nyt edellä mainittu 3,4% - toim. huom.) ja jos sisämarkkinoiden esteitä ei enää olisi, kuluttajille koituva hyöty voisi olla jopa 204 miljardia euroa eli 1,7 prosenttia EU:n BKT:sta.”

Eli voidaan sanoa, että ainakin kuluttaja on merkittävä hyötyjä tässä prosessissa.

Verkkokaupan kasvun esteet

Verkkokaupan yleistymisen hitauteen vaikuttaa muutamia seikkoja:

-          Asiakakkaat eivät välttämättä luota verkkokauppaan ja siihen, että ostettu tuote saadaan
-          Maksamiseen verkon yli ei luoteta
-          Asiakkaat eivät uskalla luovuttaa henkilötietojaan, eli tietosuojaan ei luoteta
-          Asiakkaat haluavat koskea ja kokeilla tuotteita ennen ostamista
-          Tuotteen palauttaminen on epävarmaa ja vaivalloista
-          Nuoret käyttävät verkkokauppoja selkeästi enemmän kuin vanhat – suuri muutos tapahtuu ehkä vasta kun vanhemmat ikäluokat poistuvat näyttämöltä
-          Rikollisuutta ja huijauksia pelätään
-          Kansainväliset kuluttajansuojalait, tullit, rahansiirrot, ym rajojen ylittävästä kaupasta aiheutuvat haitat
-          Tietoverkkojen puutteellisuus ja hitaus
-          Ylipäätään verkkokaupan uutuus – ihmiset eivät yksinkertaisesti ole tottunut vielä käyttämään verkkokauppaa. Tämä muuttuu varmasti ajan kanssa.
-          Yrittäjien osaamattomuus ja palveluntarjoajien heikkous

Verkkokaupan asema Suomessa

AFP:n mukaan maailmanlaajuinen verkkokauppa ylitti tuhannen miljardin rajan vuonna 2012. Kasvua tapahtui 21 prosenttia ja vuodelle 2013 on odotettavissa toinen mokoma. Rahallisesti suurimmat verkkokaupan käyttäjät ovat järjestyksessä USA, Japani, Iso-Britannia ja Kiina. Suurin kasvu tapahtuu luonnollisesti Aasiassa. eMarketerin mukaan Länsi-Euroopan osuus globaalista verkkokaupasta on noin 27 % ja osuus laskee tulevina vuosina, lähinnä Aasian kasvaessa voimakkaasti.

Miten Suomi vertautuu verkkokaupan käyttämisessä suhteessa Eurooppaan, USA:han ja Japaniin?

eMarketerin mukaan keskimääräisen kuluttajan käyttämä rahasumma verkkokauppaan yhden vuoden aikana on Suomessa (vuonna 2012) 1592 dollaria, Länsi-Euroopassa 1738 dollaria, USA:ssa 2293 dollaria ja Japanissa 1743 dollaria. Kiinassa summa on 501 dollaria, Saksassa 1141 dollaria ja Ruotsissa 1465 dollaria. Selkeästi ykköspaikalla ovat UK ja Australia, kummallakin noin 3500 dollaria.

Miten lukuja tulisi tulkita? Verkkokaupassa kulutettu summa lienee suhteessa ainakin käytössä olevaan varallisuuteen ja yhteiskunnan digitalisoitumiseen. UK:n (35000$), Australian (39000$) ja Suomen (38000$) BKT:eet ovat verrattain lähellä toisiaan (IMF – Wikipedia), mutta UK:n ja Australian verkko-ostosten määrä on selkeästi korkeampi. Näin ollen voidaan todeta, että Suomessa käytetään verkkokauppaa melko vähän maailman kärkeen verrattuna. USA:n (48000$) BKT on selkeästi korkeampi kuin Suomen, mutta verkko-ostoksia tehdään vain jonkin verran enemmän. USA kuitenkin mielletään verkkoasioissa edelläkävijämaana ja näin ollen voidaan todeta, että ei Suomi pahasti laahaa perässä. Japaniin (34000$) verrattuna olemme käytännössä samalla viivalla.

Kaikissa maissa on mainitun eMarketerin tutkimuksen mukaan odotettavissa maltillista kasvua käyttäjien määrässä, joten siinä mielessä Suomi ei eroa verrokkimaista kovin paljoa. Jos tätä nyt kuitenkin peilataan EU:n asettamiin tavoitteisiin verkkokaupan kasvusta, voidaan toivoa, että Suomi nousee kohisten tilastoissa ja ottaa edelläkävijä aseman. Paino sanalla toivoaJ

Tämä nyt oli tällainen tutkimus. Ehkä joku toinen antaa toisen tuloksenJ

Lähteitä

Verkkokauppa - Tilastokeskus  
BKT per capita – IMF/Wikipedia

 

 

 

 
Google Analytics Alternative